Viisas ihminen saa muut loistamaan

Kukapa ei haluaisi olla viisas! Viisaus on kuitenkin harvinaista, eikä se kasva itsestään iän karttuessa. Viisaaksi tullakseen on tehtävä työtä ja nähtävä vaivaa.

Viisaus on tekoja ja ajattelua, joka tuottaa mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monille. Viisaus näkyy ulospäin eettisenä toimintana. 

Viisauteen sisältyy kyky moninäkökulmaiseen ajatteluun ja halu tutustua muiden ajatuksiin. Se ilmenee myös kykynä sietää epävarmuutta ja ristiriitoja.

Viisaus liittyy ihmisen psykologisiin ominaisuuksiin, tiettyihin ajattelutapoihin ja tunnekykyihin. Viisas ihminen on avoin ja joustava. 

Viisaustutkija, psykologian tohtori ja aikuisuuden kehityspsykologian dosentti Eeva K. Kallio kertoo, että viisaus on tutkimusten mukaan hyvin harvinaista. Yleisempää on se, että ihminen jumittaa omassa näkökulmassaan, uskoo olevansa oikeassa, eikä ajattele viisaasti.  

Viisaus on tiedollista nöyryyttä. Kallio haastaa itseään katsomaan asioita eri näkökulmista. Esimeriksi löytäessään uuden hyvältä kuulostavan teorian tai mallin tutkimuksensa tueksi hän perehtyy artikkeleihin, joissa se kyseenalaistetaan. 

– Se on aina yhtä tuskallista! Olisi niin kiva jatkaa eteenpäin hyvältä kuulostavan mallin pohjalta sen sijaan, että etsin siinä mahdollisesti olevia virheitä. 

Viisautta on kyseenalaistaa omaa ajattelua, perehtyä eri näkökulmiin ja luoda kaiken tämän pohjalta oma mielipide. Viisaus perustuu aina tietoiseen toimintaan. Kukaan ei ole vahingossa viisas, vaikka kuka vain voi vahingossa tehdä jonkun viisaan teon. 

Viisaus edellyttää empatiaa 

Viisauteen tarvitaan myötätuntoa. Viisas ihminen pystyy katsomaan asioita muiden näkökulmasta, asettumaan heidän asemaansa ja pohtimaan erilaisten toimintatapojen seurauksia. 

Ilman myötäelämistä ei ole viisautta. Kallio on verrannut myötätuntoa ja viisautta linnun siipiin. Yhdellä siivellä ei voi lentää.

Viisas Ihminen saa muissa ihmisissä esiin heidän parhaimmat puolensa. Omista terveistä rajoista kiinni pitäminen on kuitenkin tärkeä osa myötätuntoa, jotta ei ole liikaa muiden vietävissä. 

Älykkyys ei takaa viisautta. Älykäs voi olla moraaliton ja ilman etiikkaa. Viisauteen sen sijaan liittyy aina eettinen arvopohja. Viisas ihminen pystyy tukahduttamaan puhtaasti itsekkäät pyyteensä. 

Viisautta on pyritty määrittelemään eri kulttuureissa eri tavoin. Länsimaissa viisaus kytkeytyy ajatteluun. Sen sijaan esimerkiksi taolaisuudessa ja buddha­laisuudessa viisastuminen tapahtuu kehollisen tien kautta. Eeva Kallio arvelee, että alkuperäiskansoilla on sellaista viisautta esimeriksi luonnosta, jota meiltä puuttuu. 

– Viisas katsoo kauas. 

Näin viisaus karttuu 

Voit lisätä viisauttasi erilaisin keinoin. Siihen on monia menetelmiä. 

Kehitä viisauttasi pohtimalla asioita syvällisesti ja pyrkimällä ymmärtämään tapahtumia ja ihmisiä. 

Hyödynnä kokemuksesi reflektoimalla niitä. Ymmärrät paremmin itseäsi ja opit. Oppiminen ja viisastuminen ovat lähellä toisiaan. 

Itsereflektio ei ole pelkkää itseensä keskittymistä, vaan siinä on mukana laajempi ulottuvuus suhteessa muihin. Viisaus liittyy syvälliseen itseymmärrykseen ja siihen, että kykenee näkemään myös omat varjopuolensa sekä tekemään niille jotain. 

– Vaikka viisaus liittyy elämänkokemukseen, se ei kasva itsestään kokemusten karttuessa, jollei ihminen näe vaivaa oppiakseen niistä, Kallio sanoo. 

Kuuntele ja keskustele. Viisaus lisääntyy, kun pohtii asioita yhdessä muiden kanssa. Myös hyvät kysymykset edistävät ajattelua. 

Keskustelut eivät viisastuta ihmistä automaattisesti, vaan vain silloin, kun niiden kautta oppii tai oivaltaa jotain. Reflektiivinen keskustelu on asioiden punnitsemista, arvioimista ja analysoimista siten, että se lisää ymmärrystä. 

Vaali ja rakenna osaltasi avointa ja keskustelevaa työympäristöä. Se edistää viisasta toimintaa ja ajattelua. 

Ole avoin uusille kokemuksille. Tämä on helpointa ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita uusista vaikutelmista. He lähtevät avoimesti mukaan uuteen ja avartavat ajatteluaan. Osa ihmisistä jumittuu paikalleen ja jää toistamaan samaa. Paikoilleen jääminen on yleisempää kuin avoimuus uusille kokemuksille. 

Viisautta on kyseenalaistaa omaa ajattelua, perehtyä eri näkökulmiin ja luoda kaiken tämän pohjalta oma mielipide.

Kehitä viisasta avoimuutta menemällä uusiin ympyröihin ja uusiin sosiaalisiin tilanteisiin. Mene epämukavuusalueillesi, ne tarjoavat mahdollisuuksia viisauden kehittämiselle. 

Etsi uusia virikkeitä. Moni halajaa viisautta, joka näkyisi arkielämässä. Viisauden tavoittelu rakentaa hyvinvointia luomalla pohjaa henkiselle kasvulle ja elämän merkityksellisyyden löytämiselle. 

Viljele huumoria, joka luo siltoja ihmisten välille ja ilahduttaa kaikkia osapuolia. Tämä rakentaa viisautta. Tällaisen huumorin taustalla on leikkisyyttä, joustavaa ajattelua ja avoimuutta uusille vaikutteille. Turhantärkeys puuttuu. 

Arvosta luonnon viisautta. Luonnon rytmien ja järjestyksen pohtiminen sekä osaksi luontoa suostuminen voivat olla oleellisia askelia viisastumisessa. Ne auttavat asettamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja tarjoavat uusia näkökulmia katoavaisuuden ja elämän epävarmuuden keskellä elämiseen. 

Vaihda näkökulmaa 

Viisaiden päätösten tekeminen edellyttää usein perspektiivin muuttamista. Harjoittele näkökulman vaihtamisen taitoa. Kiinnitä tietoisesti huomiota etenkin sellaisiin näkökulmiin, jotka poikkeavat omistasi ja pyri ymmärtämään niitä.

Tarkastele samaa asiaa eri näkökulmista. Esimerkiksi keskity ensin faktoihin, tosiasioihin ja tietoon, jota tilanteessa on saatavilla. Mitä tietoa vielä puuttuu? Muodosta kokonaiskuva. 

Keskity intuitioon ja ongelmiin. Mieti, mitä ne kertovat tilanteesta. Keskity tämän jälkeen ongelmiin ja sudenkuoppiin, joita ilmiöön liittyy. 

Käännä seuraavaksi huomio hyötyihin ja ratkaisuihin. Mitä hyvää tilanteesta voi seurata ja miten? Lopuksi pohdi luovia ratkaisuja. Millaisia uusia, villejäkin ideoita tilanne synnyttää? Mitä uusia näkö­kulmia se avaa muihin tilanteisiin ja ongelmiin? 

Lähde: Jenni Spännärin ja Eeva K. Kallion kirja
Viisaus: Käyttäjän opas. Tuuma 2020.
 

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)