Raahessa siirrytään fossiilivapaaseen tuotantoon
Terästuottaja SSAB on siirtymässä vetyyn perustuvaan fossiilivapaaseen prosessiin pohjoismaisilla tehtaillaan. Hiilen korvaamiseen tarvitaan todella paljon fossiilivapaata energiaa.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Valokeila
Lehden etusivulleValokeila on tulevaisuuteen suuntaava juttukokonaisuus, jossa aihetta käsitellään useasta eri näkökulmasta.
Ennallistamisasetuksessa vielä paljon selvitettävää
Euroopan komissio antoi kesäkuussa 2022 ehdotuksen asetukseksi luonnon ennallistamisesta. On pitkälti avoimena, miten isosta hankkeesta todella on kysymys ja millaisia vaikutuksia sillä Suomessa.
Vesistöjen ongelmana hajakuormitus
Asetusehdotuksen toimeenpano edellyttää myös vesistöissä elinympäristöjen ja lajiston tilan parantamista laajemmin kuin meillä on tähän mennessä käsitetty. Siinä korostuu erityisesti valuma-alueilta tulevan hajakuormituksen hillitseminen.
Pari miljoonaa tuntematonta suohehtaaria
Luontodirektiivin raportointiin kuuluva 5 miljoonaa suohehtaaria on noin puolet maan alkuperäisestä suopinta-alasta, josta 4 miljoonaa hehtaaria on ojittamatta ja 5 miljoonaa ojitettu.
Ennallistamisasetus suomalaisissa kaupungeissa
Asetusesityksen urbaaneja ympäristöjä koskeva kuudes artikla koskee 63 suomalaiskaupunkia ja -kuntaa.
Mitä tehdä ydinjätteille?
Elolliselle luonnolle vaarallisen korkea-aktiivisen jätteen varastointi on pisimmän mahdollisen aikavälin toimintaa, johon tarvitaan sekä kestäviä rakenteita että osaamisen ylläpitoa.
Lisätietoa kallioperästä
Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutki KARIKKO-projektissa Olkiluodon kallioperätutkimuksissa esiin nousseita asioita laajemmassa kontekstissa.
Mikrobit ydinjätteen loppusijoituksessa
Tämän vuoden lopussa päättyvässä MoToPro-hankkeessa tutkittiin mikrobien käyttäytymistä ydinjätteen loppusijoituksessa.