Ilmastonmuutos ja turvallisuus

Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Paula Kivimaa kertoo, että Sykessä on tutkittu jo vuodesta 2019 ilmaston­muutoksen kytköksiä turvallisuus­politiikkaan. On katsottu energiasiirtymän yhteyksiä turvallisuuteen ja myös tutkittu, millaisia ilmastonmuutoksen epäsuoria vaikutuksia Eurooppaan voisi kohdistua. 

– Ilmaston ja sään muutos tuottaa suoria ja usein äkillisiä kriisitilanteita, kuten tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja. Niiden lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa turvallisuuteen myös epäsuorasti, Kivimaa sanoo.

– Häiritsemällä kansainvälisiä kaupallis-logistisia toimitusketjuja se voi vaikuttaa tuotteiden tai ruoan saatavuuteen myös Suomessa. Vaikutukset voivat myös kohdistua finanssijärjestelmään, esimerkiksi jos ilmastonmuutokseen sopeutuminen alkaa vaatia paljon rahaa, jota sen seurauksena jää vähemmän muihin tarkoituksiin.

Ilmastonmuutoksella on myös transitiovaikutuksia, joita syntyy esimerkiksi muutettaessa energia­järjestelmää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 

– Uusiutuvan energian käyttö tekee meistä vähemmän riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden kauppaketjuista ja hintasodista ja siten vahvistaa turvallisuutta. Siihen liittyvä sähköistyminen toisaalta monimutkaistaa energiajärjestelmää, emmekä voi enää nojata perinteisiin fossiilisten polttoaineiden varmuusvarastoihin. Sähköistymisen myötä tulee myös erilaisia kyberalttiuksia, Kivimaa pohtii.

Uusiutuvan energian tuotanto on perinteistä, suuriin voimalaitoksiin tukeutuvaa tuotantoa hajautetumpi, jolloin se on sotilaallisten iskujen kannalta kestävämpi. Energiasiirtymä tarjoaa myös kuluttajalle mahdollisuuksia tuottaa energiaa. 

– Ne usein kohdentuvat niille, jotka asuvat omistusasunnossa ja joilla on varaa investoida omiin aurinkopaneeleihin ja muihin vastaaviin järjestelmiin.

Tällä hetkellä panostetaan maanpuolustukseen, ja hitaammin kehittyvät ympäristöongelmat siirtyvät myöhemmäksi.  

– Jossain vaiheessa tulevat sitten keikahduspisteet, jolloin on jo liian myöhäistä. Sen vuoksi toivomme, että ympäristö- ja ilmastokysymykset olisivat konkreettinen osa Suomen kokonaisturvallisuutta.

Riskeihin on herätty

Kansainvälisiin kaupan toimitusketjuihin vaikuttavat ja niitä häiritsevät yhtäältä geopoliittinen kehityskulku ja toisaalta ilmastonmuutos. Kummankin kohdalla on tärkeää tunnistaa haavoittuvuudet ja pullonkaulat, ja se mitä voi tapahtua. 

– Energiasektori on varautunut todella hyvin ilmastonmuutoksen suoriin vaikutuksiin, mutta epäsuorien vaikutuksien tunnistaminen ja niihin varautuminen on vaikeampaa, Kivimaa sanoo.

– Vielä muutama vuosi sitten EU:n kauppa- ja finanssipolitiikassa huomioitiin ilmastonmuutoksen riskit varsin epäformaalilla tasolla. Tilanne on toivottavasti paranemassa ja energiaturvallisuustarkastelu on laajenemassa myös ilmastoriskeihin.

Erityisesti Ukrainan sota on lisännyt tietoisuutta erityyppisistä turvallisuusriskeistä. Esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden isosta Kiina-riskistä ei juuri puhuttu ennen vuotta 2022. 

– Ylipäätänsä 2022 oli meille herätys erityyppisien turvallisuusriskien olemassaoloon. Totta kai erilaisissa strategioissa oli jo mainittu pandemiat ja muut uhat, mutta aikaisemmin niitä ei ajateltu niin konkreettisina kuin nyt.