Joustomarkkinat vakauttavat hintaa
Sähkön kulutuksen ja tuotannon huippuja tasataan lisäämällä sähkön tuotantoa esimerkiksi vesivoimaloissa, tuomalla järjestelmään akkuihin varastoitua energiaa tai pienentämällä sähkön kulutusta.
Nopeata käyttöhetken aikaista joustoa saadaan niin kutsutuilla reservimarkkinoilla tasapainottamaan tilanteita, joissa tuotannon ja käytön määrät poikkeavat edellispäivänä sähköpörssissä sovitusta. Tällaisia tilanteita aiheuttavat pieleen menneiden sää- ja kulutusennusteiden lisäksi erilaiset tekniset häiriöt.
– Jos Fingridin valvomo huomaa jonain ajankohtana, että meillä onkin liian vähän sähkön tuotantoa, niin he ostavat reservimarkkinalta nopeata joustoa. Tasapainottamisen kustannuksista vastaa se toimija, kuten sähkön ostaja tai myyjä, jolla on ollut tasevirhe. Toki sähkön myyjien tapauksessa kustannukset yleensä valuvat pitkällä aikavälillä asiakashintoihin, Fingridin Annika Ahtiainen sanoo.
Järjestelmän toimitusvarmuus vaarantuisi, jos käyttötilannetta ei saataisi tasapainotettua.
– Suurilla teollisuusyrityksillä on usein prosesseja tai esimerkiksi ilmastointia ja lämmitystä, joita ne voivat ajaa nopeasti muutamaksi minuutiksi alas. Jos sähköä on liikaa, voidaan taas käynnistää jokin energiaa paljon kuluttava prosessi.
Ison häiriön tapahtuessa, esimerkiksi kokonaisen voimalan irrotessa yllättäen verkosta, aktivoidaan ensin reservimarkkinoilta paljon tarjouksia. Tarvittaessa pyritään myös lisäämään tuontia naapurimaista.
– Meillä ei saa olla tilannetta, jossa olisi vaarana koko verkon romahtaminen. Teemme kaiken mahdollisen, että näin ei koskaan käy. Ja kuten korkea siirtovarmuusprosentti kertoo, olemme siinä onnistuneet.
Akut tuovat vain lyhytaikaista joustoa
Akkuja omistavat yritykset toimivat hieman erilaisella logiikalla kuin muu tuotanto.
– Silloin kun sähkö on halpaa, niin ne lataavat sitä sähkövarastoon. Ja silloin kun sähkö on kallista, niin he myyvät sitä markkinoille ja tekevät sillä rahaa. Se on hyvä asia, koska he lisäävät tarjontaa ja pudottavat kalleimpia sähkön hintoja. Hyvin iso osa näistä akuista toimii reservimarkkinalla.
Akut ovat nousemassa merkittäväksi tekijäksi energian varastoinnissa, varsinkin kun pumppuvoimalaitokset ovat ajautuneet Kemijärvellä vastatuuleen ja vetyteknologia on vielä lähtökuopissaan. Isoja yli megawatin akkuja on tällä hetkellä käytössä yhteensä tuhannen megawatin eli keskikokoisen ydinvoimalan verran ja lisää on tulossa.
Jatkossa markkinoilla nähdään entistä enemmän akkuja, jotka pystyvät syöttämään nimellistehollaan sähköä verkkoon useamman tunnin yhteen menoon. Kaksi tuntia alkaa jo olla akun tavallinen kestoaika.
– Suomen kaltaisessa järjestelmässä meillä voi kuitenkin olla joustotarpeita, jotka kestävät pitkään, kuten kylmiä tuulettomia pakkasjaksoja tai vaikkapa isoja virheitä sääennusteissa. Näissä tilanteissa joustoa tarvitaan minuuttien ja tuntien sijasta päivien tai viikkojen ajan. Tällaisiin joustoihin meillä ei valitettavasti ole liiemmälti keinoja. Lähinnä puhutaan moottorivoimalaitoksista, jotka toimivat periaatteessa niin kauan kuin polttoainetta riittää.
Polttoaine, esimerkiksi biokaasu, määrittelee varavoiman vihreyden.
– Tärkeää on se, mitä tehdään suurin osa ajasta. Meillä on paljon uusiutuvaa tuotantoa ja kun ydinvoima lasketaan mukaan, noin 95 prosenttia kaikessa Suomessa tuotetusta ja siirretystä sähköstä on päästötöntä.
Millaiset mahdollisuudet vedyllä on toimia tuotanto- ja kulutushuippujen tasaajana? Sillä tuotettua sähköä on tällä hetkellä aivan marginaalinen määrä, jos sitäkään. Se, miten vetyä ja sähköä tullaan tuottamaan, kuluttamaan ja siirtämään, on Ahtiaisen mielestä kuitenkin ehdottomasti yksi olennainen kysymys myös koko kansantalouden kannalta.
– Euroopan Unioni tulee tulevaisuudessa asettamaan vaatimuksia sille, mitä kestävä tarkoittaa vedyn suhteen. Samoin jää nähtäväksi, milloin vihreästi tuotettu vety alkaa olla kilpailukykyinen hinnaltaan.
Markkinoiden näkymätön käsi
Ahtiaisen mielestä markkinan ja sen hintamekanismien pitäisi signaloida toimijoille riittävällä tavalla, että rahaa olisi tarjolla tietyillä tunneilla, ja että silloin kannattaisi tuottaa.
– Uskomme, että markkinat ratkaisevat pääosin saatavuusongelmat. Kuitenkin kuluneen talven kaltaiset pitkään jatkuvat, mutta harvoin kohdalle tulevat riittävyysongelmat asettavat aivan omat haasteensa, joihin on pystyttävä varautumaan – varsinkin, jos niihin liittyisi esimerkiksi tuotannon keskeytys ydinvoimalassa tai siirtolinjan katkeaminen, Ahtiainen sanoo.
– On vaikea nähdä, kenelle olisi kannattavaa taloudellisesti odottaa näitä harvinaisia tunteja ja sitten tehdä niiden aikana riittävästi tuottoa. Siksi saatamme tarvita kohdennettua tukea, joka edistäisi kapasiteetin tarjoamista, eikä ainoastaan energiamarkkinalle osallistumista.
Jos ja kun Suomi haluaa kansakuntana säilyttää korkean käyttövarmuuden ja pitää hinnankin kohtuullisena, olisi syytä harkita tukea säätyvälle tuotannolle.
– Mutta tämän suhteen pitää olla hirveän varovainen, koska markkina toimii tällä hetkellä todella hyvin, emmekä halua sotkea sitä. Se voi olla tosi tuhoisaa järkevien uusien investointien kannalta.
Lue myös muut Valokeila-kokonaisuuden jutut
Vihreä sähkö ja suomalainen sähköjärjestelmä
Vedyn siirtoverkkoa valmistellaan jo