Kemisti työsuojelupäällikkönä 

Kun Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) vastuualuetyösuojelupäällikkö Armi Asolan puhelin soi, kyse on yleensä jostain ratkaisua vaativasta ongelmasta. Jotain kaivataan tai jotain puuttuu. 

Tutkimustyötä monta vuotta tehnyt Asola on aina kokenut mielenkiintoisena erilaisten juttujen selvittämisen. Vastauksen etsiminen on kiinnostavaa silloinkin, kun sitä ei löydy. 

– Haluan käyttää aivojani ja olla luomassa uutta. Koen, että pääsen käyttämään osaamiskapasiteettiani, kun joudun tekemään asioiden eteen vähän enemmän töitä. Vaikka rutiinitkin ovat hyväksi, työssä on oltava haasteita. 

Turvallisuus keskiössä  

Nykyisessä työssään Asola pääsee hyödyntämään sekä kemian alan osaamistaan että farmaseuttina hankittua kokemusta asiakaspalvelusta. Turvallisuus­näkökulma on kulkenut hänen urallaan punaisena lankana. Asola on työskennellyt muun muassa elintarviketurvallisuuden, lääketurvallisuuden ja potilasturvallisuuden parissa. Nykyisin keskiössä on työturvallisuus. 

Neljänä päivänä viikossa Armi Asola istuu tietokoneen äärellä etätöissä Paimiossa, viidentenä hän tapaa muut Varhan työsuojelupäälliköt toimistolla Turussa. 

Työ on asioiden selvittämistä, neuvomista ja opastamista. Asolalla on alaisenaan kaksi työsuojeluvaltuutettua, mutta hän tekee yhteistyötä myös muiden työsuojeluvaltuutettujen kanssa. He hoitavat käytännön asiat eri yksiköissä ja tukevat työntekijöitä. 

– Minun tehtäväni on toimia työnantajan edustajana ja tukea esihenkilöitä. 

Kemististä farmaseutiksi 

Armi Asola opiskeli kemiaa Jyväskylän yliopistossa. Heti alussa löytyi läheisiä opiskelukavereita. He pitävät yhä yhtä. 

Poikakaveri, nykyinen aviopuoliso, löytyi Turusta ja valmistuttuaan Asola palasi Turkuun, jossa hän teki pitkään pätkätöitä. 

– Koko ajan sai jännittää jatkuvatko työt. 

Asola muutti työn perässä Helsinkiin ja työskenteli Eviralla. Samaan aikaan puoliso lähti töihin ensin Saksaan ja sitten Hollantiin, mutta palasi Suomeen, kun perheeseen syntyi ensimmäinen lapsi. 

Tämä on ennen kaikkea ihmis­suhdetyötä, vaikkei asiakas­palvelu­ammatti olekaan.

– Miehellä oli lentolippu valmiina ja hänen oli tarkoitus osallistua synnytykseen, kun Eyjafjallajökullin tulivuori purkautui ja lennot peruttiin. Hän lähti autolla yötä vasten ajamaan Suomeen ja ehti onneksi ajoissa perille. 

Lapsen syntymän jälkeen Asolan määräaikainen työsuhde päättyi. Äitiyslomalla kypsyi ajatus hankkia ammatti, jolla saisi vakituisen työpaikan. Hän opiskeli farmaseutiksi. Ennen valmistumista perhe muutti Paimioon. 

– Työnkuvani muuttui täysin. Siihen asti olin tehnyt kemistin, tutkijan ja opettajan töitä. Farmaseutin työ on asiakkaiden kohtaamista ja lääkeasioissa neuvomista.   

Farmaseutista työsuojeluvaltuutetuksi  

Armi Asola työskenteli jo opiskeluaikanaan apteekeissa. Valmistuttuaan hän pääsi töihin sairaala-apteekkiin Tyksiin ja on tavallaan yhä sillä tiellä. Kipinä nykyiseen työhön syttyi työsuojeluvaltuutettuna. 

– Meitä luonnontietelijöitä ei juurikaan ole työsuojeluvaltuutettuina, ainakaan päätoimisina. Lähdin mukaan JUKOn luottamusmiesten innostamana. Sairaalaympäristössä työsuojeluvaltuutetuiksi hakevat lähinnä hoitajat. Ajattelin, että voisin hyödyntää työssä kemian osaamistani. 

Kemian maisterin tausta ja alan työkokemus ovat olleet Asolan työsuojelutyön kantavia voimia. Työturvallisuudessa kemiallisten altisteiden huomioiminen on oleellista. 

– Työsuojeluvaltuutettuna ollessani päädyin puolivahingossa koordinoimaan uutta käyttöön otettavaa kemikaalien hallintaohjelmaa. Lähdin jalkauttamaan sitä kentälle ja teen sitä työtä edelleen, nyt vain eri mittakaavassa. 

Valtuutetusta työsuojelupäälliköksi 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri liittyi osaksi Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta viime vuoden alussa. Sairaanhoitopiirissä oli 8 500 työntekijää, hyvinvointialueella heitä on 23 000. Kemikaalien hallintaohjelma on yhä sama, mutta sen käyttäjiä on moninkertainen määrä. Altistumisen riskiarviointi on esihenkilöiden vastuulla.

– Ensimmäinen askel on tietää, mitä kemikaalit ovat. Niitä ovat esimerkiksi käsidesit ja pesuaineet, joihin ei kukaan sairaalassa työskentelevä kuole. Mutta mitä vaarallisemmasta kemikaalista on kyse, sitä paremmin niiden terveysvaarat, kuten syövälle altistuminen, on tunnistettava ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. 

Työsuojelupäällikön työ sisältää myös ristiriitojen ratkomista. Asola on oppinut matkan varrella, ettei ole olemassa yhtä totuutta. Mitä enemmän ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa, sitä enemmän syntyy myös ongelmia. Vaikka Varhalta löytyy työnohjaajia ja sovittelijoita, ristiriidoista ollaan usein yhteydessä työsuojeluun.  

Ristiriitatilanteissa kuuntelemisen taito, kokonaisuuden hallinta ja tuntosarvien pitäminen pystyssä ovat työssä tärkeitä. Kaikkia asioita ei sanota ääneen vaan täytyy osata lukea rivien väistä ja hahmottaa, mitä riitojen taustalla on: mikä on ristiriidan juurisyy. Tämän oppii Asolan mukaan kuuntelemalla ja keskustelemalla. 

– Työpöydälleni tulevat asiat lähtevät usein ihmisistä. Siksi tämä on ennen kaikkea ihmissuhdetyötä, vaikkei tämä nyt mikään asiakaspalveluammatti olekaan. 

– Monet työsuojeluun tulevat asiat ovat enemmän tai vähemmän ikäviä. Työsuojeluun otetaan yhteyttä silloin, kun asiat menevät huonosti. Onneksi asioilla on tapana järjestyä, sanoo Armi Asola.  

Armi Asola, 45

• Ylioppilas 1997, Turun Luostarivuoren lukio.
• Filosofian maisteri 2002, Jyväskylän yliopisto, pääaineena orgaaninen kemia. 
• Farmaseutti 2016, Helsingin yliopisto.
• Tuotekehitystyön ammattitutkinto 2021, Länsirannikon koulutus Winnova. 
• Työpaikat: tutkijana Turun yliopiston synteettisen kemian laboratoriossa, laboratorioassistenttina Suomen sokerilla, tutkimuskemistinä Åbo Akademin biokemian osastolla, kemian opettajana Valmennustiimi Eximialla, kemistinä ja tutkijana Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) Kemian ja toksikologian yksikössä. Farmaseuttina eri apteekeissa ja TYKS:n sairaala-apteekissa, työsuojeluvaltuutettuna Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen vastuualuetyösuojelupäällikkönä.
• Luottamustoimet: Loimun toimitusneuvostossa vuodesta 2019.