Kolumni: Kestävän tulevaisuuden linjauksia
Akavan tiedontuotantoyksikkö Akava Works julkisti 21.10. professori Timo Kuosmasen laatiman raportin Yritystuet ja yritystukijärjestelmän uudistaminen. Raportissa Kuosmanen pohtii, milloin yritystukien olemassaolo on perusteltua ja millaisia muotoja yritystuet voivat saada. Hän tarkastelee myös, millaisia nykyiset yritystuet Suomessa ovat.
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren totesi Kuosmasen raportin viestin olevan selkeä: yritysten T&K-toiminnan kasvattamista eivät rajoita kannustimet, vaan ennen kaikkea uusien ideoiden ja osaajien puute. Tämän ratkaisemisessa korkeakoulutuksella on ratkaiseva merkitys. Löfgren ehdottaa, että korkeakoulujen tarjoaman koulutuksen ja tutkimuksen korkean laadun turvaamiseksi tarvitaan pitkäjänteinen strategia, joka vahvistaa korkeakoulujen perusrahoitusta ja niiden mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän T&K-tarpeisiin. Hän myös toteaa, että selvitys vahvistaa Akavan näkemystä siitä, että on tarkoituksenmukaista hyödyntää valtion osakeomistusta korkeakoulujen pääomittamisessa.
Yritystuet liittyvät olennaisesti Suomessa harjoitettavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, jonka kehittäminen ja turvaaminen on Loimun yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtävälistalla korkealla. Akavan puheenjohtajan esitykset ovatkin erinomaisesti linjassa Loimun Kestävän tulevaisuuden ohjelman kanssa. Esitämme vuonna 2022 edellisen kerran päivittämässämme ohjelmassa muun muassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rahoituksen turvaamiseen tähtääviä ehdotuksia sekä TKI-toiminnan investointien suuntaamista sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön.
Vuonna 2022 julkaisimme myös Kestävän tulevaisuuden rahoitus -raportin (KTR-raportti). jonka löydökset niin ikään ovat samansuuntaisia linjausten kanssa, joita Akava on esittänyt Kuosmasen yritystukiraportin perusteella. KTR-raportti käsitteli erityisesti loimulaisten alojen TKI-toimintaa ja sen rahoitusta. Esitimme tuolloin yliopistojen luonnon-, ympäristö- ja metsätieteellisten alojen tutkimuksen rahoituskehityksen kääntämistä positiiviseksi, tarvittaessa tähän tutkimukseen erikseen ohjatulla rahoituksella, valtion sektoritutkimuslaitosten rahoituksen nostamista sekä sellaisen investointiohjelman luomista, joka tukee teollisuuden uudistumista ja josta rahoitetaan kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita.
Keväällä 2026 tulemme päivittämään Loimun Kestävän tulevaisuuden ohjelman. Siihen liittyen aiomme toteuttaa koko Loimun jäsenkunnalle kyselyn, jossa pääsette kertomaan meille suoraan ajatuksianne siitä, mitä ohjelmamme tulisi sisältää. Osallistumaan pääsevät myös vuoden vaihteessa Loimuun liittyvät uudet ruoka-alojen loimulaiset. Seuratkaa siis viestintäämme ja vastatkaa aktiivisesti kyselyyn. Loimun esittämillä kannoilla on merkitystä suomalaisessa päätöksenteossa.