Lääketeollisuus on valmiina tekoälyn tuloon
Lääketeollisuus ry:n tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Nadia Tamminen arvioi, että tekoälyn käyttö kaiken kaikkiaan lisääntyy lääketeollisuudessa ja myös sen innovaatiotoiminnassa.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta kuuluu syvästi yritysten liikesalaisuuksien suojaan, eivätkä yritykset hirveän seikkaperäisesti jaa tietoa edes siitä, miten ja millä eri tavoilla ne hyödyntävät dataa, digitalisaatiota, tekoälyä tai muita välineitä, Tamminen kertoo.
– Itse ajattelen, että samalla tavalla kuin data on väline siihen, että voidaan osoittaa jonkun ilmiön – kuten lääkkeen teho ja turvallisuus – olevan olemassa, myös tekoäly on väline.
Tekoälyllä voidaan tehostaa toimintaa ja tehdä sellaisia asioita, joita on aikaisemmin tehty käsipelillä.
– Kyllä lääkeyrityksissä varmasti tällaisiin käyttötarkoituksiin ihan minimissään sitä tekoälyä hyödynnetään. Mutta tekoälyn käyttö on myös oppiva prosessi. Kun siinä aletaan ymmärtää, mihin kaikkeen tekoäly taipuu, sitä osataan myös monipuolisemmin hyödyntää.
Tekoälyvetoista muutosta hidastaa se, että lääketeollisuus on todella tarkasti säännelty myös tutkimuksen osalta, ja viranomaiset edellyttävät tietyllä tavalla toteutettuja tutkimuksia.
– Tekoälyn hyödyntäminen näkyy eri tavalla riippuen siitä, puhutaanko kliinisistä lääketutkimuksista vai jostain muusta tutkimuksesta. Edellinen on lääketeollisuuden ydintoimintaa, jolla osoitetaan uuden lääkehoidon teho ja turvallisuus. Jälkimmäisessä voidaan esimerkiksi seurata, mitä hoito on tosielämässä tuonut ja siinä voi tekoälyä hyödyntää varmasti ihan uudella tavalla, Tamminen sanoo.
– Esimerkiksi luomalla simulaatiolla virtuaalisia koehenkilöitä, kliiniseen tutkimukseen olisi mahdollista saada riittävä määrä koehenkilöitä myös harvinaisissa taudeissa, joissa riittävän määrän saaminen on vaikeaa. Viranomaisen voi kuitenkin olla vaikea hyväksyä sellaista, koska heidän ajattelunsa lähtee siitä, että lääke on tutkittu aidossa potilastilanteessa ja tietyllä tavalla.
Tarvitaan vielä työtä, että löydetään oikeat tavat ja saadaan riittävä määrä kokemusta, jotta esimerkiksi simulaatiomalleista saadaan aidosti riittävä, kun on tietynlainen data käytössä. Suomi on tässä varmasti yksi kilpailukykyisimpiä maita, koska meillä terveydenhuollon dataa kertyy ihan eri tavalla kuin monissa muissa maissa.
– Sen avulla voidaan varmistaa ja selvittää, että kuinka hyvin simuloitu malli osuu kohdilleen. Ja toisaalta meillä on se data, jossa simulaatiota voidaan toteuttaa. Jos ei ole dataa, niin ei ole tutkimustakaan.
Data on suojassa
Data on aina digitaalisessa muodossa jossakin käyttöympäristössä ja sen käytöstä ja säilyttämisestä lääketeollisuudella on selkeät säädökset.
– Meillä on raamitettu hyvin selkeästi, mitä datan haltijalta edellytetään ja mitä tapahtuu, jos niitä säädöksiä lyö laimin. Dataa on ollut terveydenhuollon järjestelmissä jo vuosikymmeniä. Maailma on sinä aikana muuttunut, mutta sekä terveydenhuolto että tutkimusmaailma ovat joutuneet samaan tahtiin varmistamaan, miten ne säilövät dataa ja miten pysytään tietosuojan ja tietoturvan piirissä.
Tekoäly nopeuttaa datan käsittelyvaiheita, joissa jo käytetään tietotekniikkaa. Niissäkin on koko ajan ihminen mukana tekemässä päätöksiä siitä, millä tavalla mennään eteenpäin.
Muuttuvassa kyberympäristössä täytyy huolehtia tietoturvasta ja tietosuojasta samaan tahtiin muutoksen kanssa, eikä vaatimus muutu, oli tekoäly siinä mukana tai ei. Toimialalla on totuttu varovaisuusperiaatteeseen ja yrityksissä on erittäin tiukat säädökset siihen, ketkä pääsevät käsiksi aineistoon ja missä sitä käsitellään.
– En usko, että että yksikään lääkealan toimija käsittelisi dataa sellaisilla välineillä, joilla luotaisiin väylä jollekin ulkopuoliselle päästä käsiksi siihen aineistoon. Varsinkin kliinisten tutkimusten aineistoissa on monta kerrosta syitä suojata ne todella hyvin. Kybermaailmassa on toki aina tietynlainen riski olemassa, mutta niin se oli olemassa paperimaailmassakin.