Murrosajan megatrendit

Megatrendejä hahmottamalla voimme saada käsityksen muutosten kokonaiskuvasta ja niiden syistä. Sitran dokumentissa tunnistetaan neljä tällaista kehityssuuntaa, arvioidaan niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja pohditaan niiden tuomia reunaehtoja ja mahdollisuuksia. 

Vuoden 2026 megatrendejä ovat suomalaisen yhteiskunnan nopea ikääntyminen, uusi maailmanjärjestys, joka haastaa perinteisen demokratian, luonnon kantokyvyn ylittyminen, ilmastonmuutos ja luontokato sekä yhteiskunnan perustaa mullistavan ja tiedon instituutioita haastavan tekoälyn läpimurto.

Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija Mikko Dufva kertoo, että megatrendiraportteja on julkaistu kymmenen vuoden aikana viisi. Uusimmassa raportissa on tuotu aikaisempia enemmän esille mahdollisuuksiamme vaikuttaa ja sopeutua muutokseen ja myös tarvittavan muutoksen koko. 

Emme ole tehneet riittävästi, jotta olisimme valmiimpia siihen maailmaan, joka meillä tällä hetkellä on.

– Koska tarvitsemme suurempaa muutosta, otimme esille ajatuksen uudesta yhteiskuntasopimuksesta. Se muistuttaa, että tämän suuruustason asioista meidän pitäisi puhua, sen lisäksi että pohdimme ratkaisuja ja mahdollisuuksia yksittäisten asioiden kohdalla, Dufva sanoo.

– Aiemmat raportit olivat kuvailevampia. Nyt olemme menneet tulkinnassa pidemmälle ja kertoneet, mitä tämä Suomen kannalta tarkoittaa myös vaadittavien toimenpiteiden osalta.

Muutos on jo täällä

Maailma oli varsin staattinen paikka kylmän sodan päättymisestä finanssikriisiin yltäneellä ajanjaksolla, jolloin totuimme ajattelemaan, että maailma on juuri sellainen kuin se silloin oli: Euroopassa vallitsee rauhanaika, USA ja Eurooppa ovat globalisaation eturintamassa ja Suomi on liittoutumaton ja konsensuksella hallittu hyvinvointivaltio.

– Nyt me olemme hyvin toisenlaisessa tilanteessa. Talouskasvu on hidasta ja on sotia ja konflikteja, protektionismia sekä myös Kiina- ja BRICS-vetoisuutta. Toki USA on edelleen merkittävä tekijä, Dufva listaa muuttuneita asioita. – Suomi on puolestaan täysin liittoutunut Naton etulinjassa oleva maa, jossa asuu ikääntynyt ja monikulttuurinen väestö.

Olemme joutuneet turbulentimpaan ja rauhattomampaan aikaan. Emmekä pääse sitä pakoon.

Kun tulevaisuus on epävarma, juuri silloin siihen voi vaikuttaa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi heittää hanskat tiskiin, vaan nähdä, että meillä on myös paljon mahdollisuuksia. Kun tulevaisuus on epävarma, niin juuri silloin siihen voi vaikuttaa. Ja se edellyttää ymmärrystä megatrendeistä, muutosten kokonaiskuvasta.

Tieto tapahtuneesta muutoksesta ei näytä menneen kaikilla suomalaisilla perille. Emme esimerkiksi ole tajunneet täysin tapahtunutta demografista muutosta.

– Ikääntyvästä väestöstä on puhuttu vaikka kuinka pitkään. Ja nyt meillä on se ikääntynyt väestö. Onneksi terveet elinvuodet ovat vastaavasti lisääntyneet. 

Emme kuitenkaan pysty ottamaan kaikkea irti tästä loistavasta saavutuksesta. 

– Meidän pitäisi pohtia enemmän, mitä jatkuva osaamisen kehittäminen ja jatkuva elinikäinen oppiminen käytännössä on, mitä työurat tarkoittavat tai miten vahvistetaan sukupolvien välistä keskustelua.

Dufva on erityisen huolissaan, että nuoret sukupolvet alkavat kokea tilanteen epäoikeudenmukaiseksi. 

– Heillä yhä vähemmän valtaa vaikuttaa päätöksiin, vaikka juuri he joutuvat elämään siinä tulevaisuudessa, josta tänään päätetään. Kyselyissä havaitaan, että varsinkin nuorilla usko tulevaisuuteen ymmärrettävästi heikkenee. Juuri sen takia tarvittaisiin innostavaa ja maailman muutosten mukaisesti päivittyvää lupausta tulevaisuudesta eli yhteiskuntasopimusta.

Tarvitsemme maailman muutosten mukaisesti päivittyvää lupausta tulevaisuudesta eli uuden yhteiskunta­sopimuksen.

Väestön ikääntymiseen on hankala vaikuttaa nopeasti syntyvyyttä nostamalla. Sitä on viime vuosina kompensoinut aiempaa vilkkaampi maahanmuutto. 

– Se, pystytäänkö se pitämään riittävän korkeana vai halutaanko sitä päinvastoin vähentää, on aivan keskeinen kysymys siinä, keitä Suomessa tulevaisuudessa asuu ja kuinka paljon täällä on työikäistä ja nuorta väestöä, Dufva sanoo.

– Nuorten määrä ei tule ainakaan kasvamaan ja työikäisten määrä riippuu maahanmuutosta. Siksi nyt pitäisi löytää näkemyksellinen malli maahanmuuttoon.

Tekoälyn kolme riskiä

Tekoäly on nostettu yhdeksi tärkeäksi megatrendiksi, koska se muuttaa niin voimakkaasti yhteiskunnan perustaa ja tiedon instituutioita.

Demokratiavelkaa syntyy, jos teko­älylle ulkoistetaan runsaasti päätöksiä.

– Tekoäly muuttaa tapaamme kouluttautua, tehdä tutkimusta ja päättää asioista. Se muuttaa mediaympäristöämme ja voi hyvinkin muuttaa koko käsitystämme todellisuudesta. Siihen liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta paljon myös uhkia. Siksi sitä tulisi oppia käyttämään kestävällä ja vastuullisella tavalla.

Tekoälyyn liittyy kolme riskiä: ajatteluvelka, demokratiavelka ja ympäristövelka.

– Ajatteluvelka syntyy, kun ulkois­tamme algoritmille ajattelua, jota meidän täytyy jossain vaiheessa kuitenkin tehdä itse. Oppimista ja ymmärryksen kasvattamista ei kannata ulkoistaa, vaikka erilaisia rutiiniasioita korvattaisiinkin. Demokratiavelkaa puolestaan kertyy, jos tekoälylle ulkoistetaan runsaasti päätöksiä, joista se ei kuitenkaan lopulta ole vastuussa, Dufva selittää.

– Ympäristövelalla tarkoitetaan tekoälyn tarvitsemia resursseja, eli energian ja veden kulutusta. Vaikka vettä Suomessa riittäisi, tekoälyn tarvitsemien resurssien energiatehokas käyttö on silti keskeinen ratkaistava asia.

Koulutus säilyy avaintekijänä

Tekoälyn tuoma suuri mahdollisuus on julkisen sektorin tuottavuuden lisäämisessä. Vanha käsite ”automaattinen tietojen käsittely” eli ATK voitaisiin ottaa jälleen käyttöön, sillä siitä juuri on kyse. 

– Nyt meillä oikeasti on se teknologia, jolla pääsemme ATK:hon käsiksi ja saamme siitä tuottavuushyötyjä. Suomessa on valtavasti terveysdataa mutta emme välttämättä vielä ihan tiedä, mitä kaikkea sillä voitaisiin tehdä, kun tavoittelemme kustannuksia säästävää ja hyvinvointia lisäävää terveydenhoitoa, joka on aikaisempaa räätälöidympi ja ennaltaehkäisevämpi.

Ajatteluvelkaa ei pääse ei pääse syntymään, kun lääketutkimuksen joka työvaiheeseen tekoälynkin kanssa työskenneltäessä tarvitaan ihmistä tekemään päätökset siitä, miten edetään.

Koulutuksen arvostus ei romahda tekoälyn myötä. Nykyisessä sekavassa maailmantilanteessa koulutuksen tarve ja ymmärryksen lisäämisen ja osaamisen päivittämisen tarve vain kasvavat. 

– Koulutus on tulevaisuudessakin avaintekijä Suomen kaltaiselle maalle. Koulutuksen ja jatkuvan uudelleen­koulutuksen tarve ja arvostus kasvavat ainakin pitkällä aikavälillä. Se saattaa kuitenkin muuttua, mitä koulutus on, Dufva sanoo.

– Ymmärryksen, kokonaiskuvan ja kriittisen ajattelun kaltaiset asiat korostuvat tekoälyn maailmassa, sillä meidän pitää edelleenkin ymmärtää, mitkä ovat hyviä kysymyksiä, mikä on kokonaisuus ja mikä on konteksti.

Asiantuntijatyö ei sekään katoa

Asiantuntijatyö on jo muuttunut paljon tekoälyn tultua asiantuntijoiden työkaluksi. Tekoäly ei kuitenkaan ole vielä merkittävästi lunastanut annettuja lupauksia. Osittain se johtuu siitä, että meidän täytyisi muuttaa monia prosesseja ja toimintatapoja, jotta uudet työkalut tulisivat järkeväksi osaksi työn kokonaisuutta.

– Tekoäly tulee toki jatkossakin muuttamaan asiantuntijatyötä. Parhaimmillaan sen avulla parannetaan laajojen tietomassojen hahmottamista, mikä lisää ihmisten toimijuutta ja tehostaa oppimista ja asioiden ymmärtämistä. Näen sen kuitenkin työkaluna muiden työkalujen joukossa.

Suomella on paljon ainut­laatuista kyvykkyyttä, esimerkiksi avaruus­teknologian alalla.

Maailma joka tapauksessa moni­mutkaistuu. Sen vuoksi Dufva ei usko, että asiantuntijatyö katoaisi mihinkään. 

– Jos miettii Suomen mahdollisuuksia pärjätä tulevaisuudessa, tekoäly on siinä yksi keskeinen teknologia. Mutta meillä on omasta takaa muutakin teknologista kehitystä ja ainutlaatuista kyvykkyyttä, esimerkiksi avaruusteknologian, kvantti- ja tietoliikenneteknologian tai kyberturvallisuuden aloilla. Ja pienenä maana, jossa kaikki tuntevat toisensa, meillä voisi olla hyviä mahdollisuuksia hyödyntää näitä eri teknologioita yhdessä. Se toki lisää monimutkaisuutta entisestään.