Pääkirjoitus: Ohjaatko laivaa nimeltä Sattuma?

Oman työurani suurin sattumusten sarja alkoi noin 10 vuotta sitten Helsingin Yliopiston Matlu-klusterilla. Olin 2. vuoden opiskelija ja istuin intoa puhkuen kuulemassa, millaisia virkoja Maantieteen opiskelijat ry tarjoaisi ensi vuodeksi. Listalla oli kryptinen YKL-vastaavan virka, johon ei tuntunut löytyvän tekijää. Ajattelin, että pieni homma menee toisen himoitsemani viran kyljessä ja YKL-vastaavana pääsisi kuulemma reissaamaan ympäri Suomea. Ohjattua sattumaa oli se, että siirtyessäni opiskelemaan Oulun yliopistoon, pääsin jatkamaan YKL-hommia uudessa ainejärjestössäni Atlas ry:ssä. Kolmannen aktiivivuoden päätteeksi työllistyin YKL:ään, kun opiskelijatoiminnasta vastaava henkilö lähti uusiin hommiin.

YKL fuusioitui sittemmin Loimuksi. Se oli sattumaa, johon en voinut vaikuttaa. Isommassa liitossa pystyin kuitenkin vaikuttamaan oman työni sisältöön ja etenemään uusiin tehtäviin, joka ei olisi ollut mahdollista viisi henkilöä työllistävässä YKL:ssä. Taas tuli ohjattua sattumaa.

”Mä voisin olla kiinnostunut” on siis vuosien saatossa poikinut yllättäviä ja toivottuja juttuja. Kannatti uskaltaa ja tarttua tuntemattomaan tilaisuuteen.

Meillä kaikilla on varmasti erilaisia mahdollisuuksia tarttua yllättävään tilaisuuteen. Tai tehdä päätöksiä, jotka voivat viedä kohti noita yllättäviä tilaisuuksia. Sattumaan tarttuminen ei tietenkään vaadi taustatyötä, mutta sen ohjaaminen vaatii. Haastankin sinut pohtimaan, miten sinusta tulee Sattuma-nimisen aluksen kippari!

Henri Annila, järjestöasiantuntija ja entinen ainejärjestöaktiivi