Uudelleenkäyttö lapsipuolen asemassa

– Suomessa suhtaudutaan uudelleenkäyttöön myönteisesti. Siihen nähden on sääli, että Suomen kiertotalousbrändi on aika ontto, Tuovi Kurttio Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksesta pahoittelee. 

– Meillä on Sitran voimin rakennettu hirveän hyvä kiertotalousbrändi, mutta käytännössä kiertotalous toteutuu huonosti muuhun Eurooppaan verrattuna.

Uudelleenkäyttöä vaikeuttaa, että tuotteet on paljon halvempi saattaa materiaalikiertoon – mikäli siihen on olemassa teknologia. 

– Uudelleenkäyttö on hyvin käsityövaltaista. Ja työ on kallista, koska meillä verotetaan työtä eikä luonnonvarojen käyttöä, Kurttio selittää.

Vastaavasti uudelleenkäyttö tarjoaa paljon ja ihan todella monenlaisia töitä. 

– Hyvin yksinkertaisia töitä, hyvin vaativia töitä, käsitöitä, ajatustöitä. Ihan kaikkien toimialojen töitä. Yksinkertaisen lajittelutyön lisäksi tarvitaan myös monimutkaista strategista kehittämistä ja yritysliiketoiminnan kasvattamista ja johtamista sekä viestijöitä, esimiehiä, siivoojia, korjaajia, varastoihmisiä, kuskeja ja ihan mitä vaan. 

Uudelleenkäyttö ja materiaalikierrätysverkosto RREUSE arvioi, että heidän jäsenistönsä harjoittama uudelleenkäyttö ja siihen liittyvä korjaaminen työllistää kahdeksankertaisesti sen, mitä materiaalikierrätys työllistää.

– Ja sehän on juuri se syy, miksi tuottajat ja yhteiskunta niin helposti suuntaavat tuotteet suoraan materiaalikiertoon, koska se on tarvittavan työvoiman vähäisyyden takia niin paljon halvempaa. Teollisen insinöörin on helppo ajatella, että jauhetaan tekstiili kuiduiksi ja tehdään niistä lisää vaatteita.

Lue kaikki Valokeila-kokonaisuuden kiertotalousartikkelit

Lisää arvoa tekstiilien kierrätykseen

Jäte vai tuote?

Vanhan hyvän ajan Suomi-vaatteet kiertävät hyvin

SER-jätettä kehitysmaihin

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)