Viekö tekoäly lääketeollisuuden työpaikat?
Nadia Tamminen ei usko, että tekoälyn hyödyntäminen näkyisi lähivuosina lääketeollisuudessa erityisen selvästi, koska siellä on niin paljon kohtia, joissa tarvitaan ihmisen päätöksentekoa.
– Tekoälyä halutaan käyttää nopeuttamaan datan käsittelyvaiheita, joissa käytetään tietotekniikkaa jo muutenkin. Mutta niissäkin on koko ajan ihminen mukana tekemässä päätöksiä siitä, millä tavalla mennään eteenpäin.
Lääketutkimuksessa työskentelee valtava asiantuntijapooli lääkäreitä, tutkimushoitajia ja muuta henkilökuntaa. Myös datan käsittelyssä tarvitaan osaajia tulkitsemaan kerättyä dataa.
– En usko, että data menisi kovin nopeasti tekoälyn tulkittavaksi. Silloin tarvittaisiin aivan uudenlaista asiantuntemusta kokoamaan näyttöä lupaviranomaisia varten siitä, onko lääkkeen teho- ja turvallisuus pystytty osoittamaan tavalla, joka mahdollistaa sen käyttöönoton, Tamminen pohtii.
– Tiettyjä vaiheita varmasti voidaan tehdä eri tavalla ja nopeammin, ja ehkä jotain voi myös korvautua. Lääketutkimus on kuitenkin moniammatillista tekemistä, johon liittyy kumppanuuksia julkisen puolen, akatemian ja yritysten välillä. Sen vuoksi on vaikea nähdä, että radikaali ja nopea muutos tässä tapahtuisi.
Muutos on vasta tuloillaan, sillä työ on säänneltyä ja tietyt periaatteet tiedon tuottamisessa ovat rakentuneet jo 1960-luvulla.
– Tämä Orionin veturihanke on mielenkiintoinen seurattava nimenomaan työn mahdollisen nopeutumisen takia. Uskoisin, olettaisin ja itse ennustaisin, että kyllä tekoäly tulee vielä nopeuttamaan lääkekehitystä. Mutta jos ajatellaan tällaisia kansainvälisiä isoja lääkeyrityksiä, joilla on toimintaa useassa maassa, niin kyllähän sekin ottaa aikansa, että se organisaatio läpileikaten pystyy nopeuttamaan asioita havaittavasti.
Tamminen muistuttaa, että monet käynnissä olevat lääkehankkeet ovat startanneet vuosikausia sitten, jolloin koko tekoälyn tilanne oli ihan toinen.
– Vasta nyt käynnistyvissä hankkeissa voi lähteä implementoimaan tekoälyvetoista muutosta. Ja ennen kuin näkyy, että uudella tavalla toimien myyntilupa saatiin odotettua nopeammin, emme voi sanoa nopeudesta mitään täsmällistä.
Lääketutkimuksen digitalisoitumiselle on Suomessa hyvät edellytykset.
– Olemme pieni ja ketterä maa. Olemme myös yksi maailman digitalisoituneimmista maista ja täällä ollaan täysin tottuneita siihen, että meistä kertyy arkaluontoista terveysdataa ja asioimme digitaalisesti, Tamminen perustelee.
– Koska olemme laaja ja hajanaisesti asutettu maa, täällä voitaisiin ihan aidosti lähteä siitä, että tutkimuksiin osallistuvien potilaiden ei tarvitsisi tulla johonkin tiettyyn tutkimuskeskukseen, vaan digitalisaatiota voidaan hyödyntää ja tutkimusasetelma toteuttaa seurantoineen vähän nykyistä virtuaalisemmilla keinoilla.
Jos Euroopan lääkeviranomainen kuitenkin haluaa nämä dokumentit ja dokumentaation sulkakynällä kirjoitettuna, niin se on se realiteetti, joka viimeistään määrää aikataulun.
– Kyllähän Euroopassakin viranomaisten valmiudet koko ajan kehittyvät ja osa voi olla edelläkin lääkeyrityksiä. Mutta läpimurron ja ison muutoksen edellytyksenä on, että kaikki ovat valmiita ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön.
Ja vaikka sääntely nähdään monilta osin rajoittavana tekijänä, niin meillä on laatikon reunat jo rakennettu.
– Meillä on pelisäännöt datan ja tekoälyn käytölle ja tietosuojalle. Tiedämme, minkä laatikon sisällä me saamme tehdä tietynlaisia asioita, Tamminen sanoo.
– Yritysten on kuitenkin aika vaikea muuttaa omaa toimintaansa, jos oma hanke kuitenkin juuttuu kiinni viranomaisvaatimuksiin.
Viranomaistyö on eurooppalaisella tasolla nopeutumassa, mutta se on eri mittakaavan toimintaa kuin Suomessa ja siinä nivotaan yhteen paljon monenlaisia kulttuureita.
– Ja koska uusi lääkehoito kehitetään kaikille maailman kansalaisille, meille ei riitä, että otamme huomioon, mitä Euroopassa tehdään, vaan meidän pitää pystyä vastaamaan myös pohjoisamerikkalaisiin tai aasialaisiin vaatimuksiin, Tamminen sanoo.
– Tämä on globaali toimiala, jossa yritykset joutuvat ottamaan paljon asioita huomioon. Se on yksi syy siihen, että teollisuus kokee ajoittain eurooppalaisen sääntely edellä -toimintamallin hiukan hankalana. Sen lisäksi että se hidastaa muutosta, se myös asettaa meidät hyvin erityyppiseen asemaan muiden markkina-alueiden kanssa.
Jos pioneeriyritykset pystyvät osoittamaan, että uusilla toimintamalleilla päästään samaan tai parempaan tulokseen kuin vanhoilla, Tamminen haluaa uskoa, että yhteiskunnat ovat valmiita myös tarkistamaan toimintamallejaan tilanteessa, jossa tehokkuusvaatimukset vain lisääntyvät.
– Tänään hoidetaan yhä pienempiä potilasryhmiä ja pystytään tuottamaan hoitoja täsmällisemmin, vaikka jonkun tietyn geenimutaation pohjalta, ja vastaamaan yhä vaikeampiin sairauksiin. Se näkyy väistämättä tuotekehityksen hidastumisena ja kallistumisena. Ja on iso syy lääkehintojen kallistumiseen ja tutkimustyön kallistumiseen. Siihen on pakko sopeutua ottamalla käyttöön tekoäly ja muita välineitä. Maailman monimutkaistumisen takia myös tutkimustoimintaan on tullut nopeuden pakko.