Ilmastoisovanhemmat taipuvat TikTok-videoidenkin tekoon

Ilmastoisovanhemmat rakentavat suhteita ja viestivät tunteella, jotta “lapsilta lainassa oleva maapallo” säilyisi elinkelpoisena. Loimulaisilla senioreilla Sirpa Pelttarilla ja Matti Nummelinilla on monta rautaa tulessa. 

Jos sattumalta liikut jonain perjantaiaamupäivänä Helsingin keskustassa, kannattaa vilkaista Eduskuntatalon suuntaan. Portailla on silloinkin ihmisiä penäämässä ilmastotoimia osana Fridays for future -liikettä.  

Kiinnostavaa on, että heidän joukossaan on aina Ilmastoisovanhemmat-­yhdistyksen yli 60-vuotiaita aktivisteja. Kaikilla ei ole lapsia ja lastenlapsia, vaan yhdistäviä tekijöitä ovat ikä sekä halu tukea ilmastoasiaa ajavia lapsia ja nuoria. 

Ennen eläkepäiviä Matti Nummelin työskenteli pitkään ulkoministeriössä ympäristöalan neuvon­antajana, Sirpa Pelttari Orion Pharman ympäristöpäällikkönä.

Loimun edeltäjän LAL:n joukoissa toimineet kemisti Sirpa Pelttari ja biologi Matti Nummelin ovat mukana menossa. Pelttari sanoo, että hän on omien lastensa ja lastenlastensa kautta oppinut ajattelemaan kaikkia maailman lapsia.  

– On tärkeää yrittää tehdä maailmasta heille parempi paikka, vaikka välillä tulee huonoja uutisia. Mutta saan uutta voimaa, kun olen mukana meidän tilaisuuksissamme ja varsinkin tuolla portailla. Siellä tulee käytyä hyviä keskusteluja, Pelttari kuvailee. 

Portailla nuori voi tulla kehumaan isovanhempien toimintaa ja järjestön kummikansanedustaja juttelemaan jostakin mieltä polttavasta asiasta. Kummeiksi on pyydetty ilmastonmuutoksen torjunnasta kiinnostuneita kansanedustajia. 

Työuransa aikana pitkään Orion Pharman tehtaan ympäristöpäällikkönä toiminut Pelttari koki vahvan ilmastoherätyksen jäätyään eläkkeelle. Elettiin vuotta 2019, kun hän lähti ilmastomarssille Greta Thunbergin innoittamana.  

– Opiskelin myös muutamia Ilmasto­yliopiston kursseja ja biologian kursseja Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa, että sain lisäymmärrystä ilmastonmuutoksesta.

Yleiskommentissa liuta hyviä toimenpiteitä 

Samana vuonna 2019 myös Nummelinin elämässä alkoi tapahtua entistä enemmän ilmaston tiimoilta. Kun ystävä pyysi häntä mukaan perustamaan Ilmastoisovanhempia ja puolustamaan ilmastoasioita edistäviä lapsia ja nuoria, hän innostui.  

Joku skeptikko voisi sanoa, että mitä järkeä oli perustaa uusi järjestö, kun maailmassa on jo monia tahoja, jotka työskentelevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 

Ilmastoisovanhempien mukaan eurovaaleissa äänestäminen on yksi vaikuttavimmista tavoista torjua ilmastonmuutosta.

– Kyllä siinä minusta ihan selvä tyhjä lokero oli. Ilmastonmuutos ei juuri ole seniorijärjestöjen agendalla, Nummelin toteaa. Hän toimii Ilmastoisovanhempien sihteerinä. 

Samalla hän puhuu tilaisuudesta, jonka Ilmastoisovanhemmat järjesti yhdessä kansanedustajakummiensa, Aktivisti­mummojen, Ilmastovanhempien, Suomen Unicefin, Plan International Suomen, Luontoliiton ja Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa lasten ilmasto-­oikeuksista huhtikuun lopulla.  

Nummelin puhui itsekin tilaisuudessa ja johdatti kuulijat YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttiin numero 26, joka käsittelee lapsia, ilmastoa ja ympäristöä. Hänen mielestään yleiskommentissa on kaikkein selvimmät vaatimukset käytännön toimille, mitä hän on missään YK:n ympäristösopimuspaperissa koskaan nähnyt. 

– Esimerkiksi fossiilipolttoaineiden käytöstä ja tuista pitää luopua nopeasti. Hillintätoimiin pitää ryhtyä nyt, eikä luottaa tulevaisuuden teknologiaan, ja lapsilla pitää olla oikeus ryhmäkanteiden nostamiseen, jos heidän ilmasto-oikeuk­siaan loukataan. Kannattaa lukea koko paperi, sillä toimintaohjeiden lista on pitkä ja kattava, Nummelin kertoo. Yleiskommentti löytyy muun muassa lapsiasiavaltuutetun nettisivulta. 

Hänellä on pitkä kokemus ympäristö­alan neuvonantajan töistä ulkominis­teriössä. Hän muistelee, että eräs vuosituhannen vaihteessa järjestetty OECD-kokous nosti aiheen ulkoministeriössä lopullisesti tapetille. 

Tunteisiin vetoavia viestejä 

Tänä keväänä Ilmastoisovanhemmat on tehnyt hartiavoimin töitä eurovaalien parissa.  

– Äänestäminen on yksi kaikkein vaikuttavimmista tavoista torjua ilmastonmuutosta, Nummelin kokee. 

Vaalien myötä Ilmastoisovanhemmat on ottanut haltuun uuden kanavan TikTokin. Jutun kirjoitushetkellä yhdistyksellä oli suunnitelmissa kuvata sinne videoita suomalaisten eurokansanedustajaehdokkaiden ilmastolupauksista. 

Pelttari on eurooppalaisten kollegoidensa kanssa suunnitellut “positiivista vaaliviestintää” – onhan Ilmastoisovanhempien eurooppalainen kattoyhdistys ollut olemassa viime vuoden marraskuusta lähtien toimittuaan sitä ennen verkostona. Työn tuloksena on syntynyt esimerkiksi somemateriaalia ja kirjanmerkkejä, joissa äänestyskopissa olevan isovanhemman helmaa nykivät lapsenlapset sekä isovanhempien ja lastenlasten toiveikkaita kirjeitä toisilleen. Nummelin kommentoi, että hän on oppinut lasten ja lastenlasten kasvatuksesta, että hyvällä viesti menee perille. 

Moni maa ja taho ajaa luonnontuhonnan saamista rikostyypiksi kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön.

– Käytämme tarinankerrontaa, koska haluamme saada ilmastosanomamme läpi kiinnostavasti ja ilman syyllistämistä. Myönteiset esimerkit näyttävät, että voidaan ilmastonmuutokselle sentään jotakin tehdä, Pelttari toteaa.  

Pelttari nostaa esiin pyrkimykset tehdä luonnontuhonnasta rangaistavaa. Maaliskuussa 2024 meni läpi EU:n uusi ympäristörikosdirektiivi, johon kuuluu säännös “luonnontuhontaan verrattavien tapausten kriminalisoimisesta”. Lisäksi Belgia ja moni muu maa ja taho, kuten Ilmastoisovanhemmat, ajavat luonnontuhonnan saamista rikostyypiksi kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön. Venäjän Ukrainassa aiheuttamat ympäristötuhot tekevät asiasta ajankohtaisen. 

Loimulaisilla senioreilla annettavaa 

Kuten edellä kerrotusta näkee, Ilmasto­isovanhemmat on järjestö, joka kaiken aikaa luo uusia suhteita samaa tavoitetta edistäviin tahoihin. Verkostoituminen tuo myös lisäresursseja, sillä järjestön budjetti nojaa jäsenmaksuihin. Jäsenten määrä on 80:n kieppeillä. 

Nummelin ja Pelttari toivovatkin mukaan uusia jäseniä. He näkevät loimulaisissa senioreissa paljon potentiaalia. 

– Loimu koostuu luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöistä, joilla on paljon tietoa ilmastonmuutoksesta. Täällä syntyy hyviä keskusteluja ja kokemuksia fiksujen ihmisten kanssa, Pelttari pohtii. 

Nummelin lupaa, että myös rohkeus voi lisääntyä. Hän jakaa erään jäsenen tarinan. 

– Jäsen kertoi piilotelleensa Eduskuntatalon reunalla pensaan takana katsomassa, ilmestyykö portaille isovanhempia osoittamaan mieltä. Kun ihmisiä oli alkanut tulla, hän oli rohkaistunut mukaan. 

Tutustu tarkemmin: https://ilmastoisovanhemmat.fi  

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)