Kolumni: Loimulaista lobbausta
Tätä kirjoittaessani eletään eräänlaisia neljän vuoden välein Suomessa toistuvia lobbaamisen olympialaisia. Eduskuntavaalien tuloksen perusteella valikoituneet eduskuntapuolueet neuvottelevat Säätytalolla vuosien 2023 – 2027 hallitusohjelman sisällöstä ja erilaiset tahot lobbaavat poliittisia päättäjiä ja heidän taustajoukkojaan.
Tähän joukkoon kuuluvat myös Akava ja Akavan jäsenliitot, mukaan lukien Loimu. Olemme eri tavoin yhteydessä neuvotteluja käyviin ihmisiin, kerromme heille tutkittua tietoa omilta aloiltamme, jaamme heille dokumentteja, joista tiedämme olevan heille apua neuvotteluissa ja päätöksenteossa. Jotkut meistä käyvät pyydettäessä lyhyesti kuultavina Säätytalolla. Pidämme Akavassa tiiviisti yhteyttä myös toisiimme siitä, miten tilanteet muuttuvat ja neuvottelut etenevät.
Nämä olympialaiset kestävät lukuisia viikkoja, kunnes lopulta hallitusneuvotteluja käyvät puolueet saavat toivottavasti sovittua hallitusohjelman sisällöstä ja pystyvät muodostamaan valtioneuvoston, jonka on tarkoitus johtaa tätä maata seuraava neljän vuoden ajan käyttäen laatimaansa hallitusohjelmaa ohjenuoranaan.
Kuten useissa yhteyksissä on tullut todettua ja kirjoitettua, Loimun lobbaamisen kärkitavoitteet näissä olympialaisissa ovat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen nostaminen vähintään neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja riittävä rahoitus laadukkaalle luonnonvarojen hoidolle ja ympäristönsuojelulle. Näiden tärkeiden asioiden puolesta lobbaamme oikein mielellämme, koska ne tuottavat Loimun jäsenille hyvinvointia ja menestystä, joka on Loimun missio.
Usein lobbaamisesta kuulee negatiivisia kommentteja, ikään kuin siinä olisi jotain hämärää tai paheksuttavaa. Totuus kuitenkin on, että ilman pätevää ja eettisesti kestävää lobbaamista ei ole pätevää ja eettisesti kestävää poliittista päätöksentekoakaan. Eivät poliitikot voi tehdä päätöksiä tai viranhaltijat valmistella niitä umpiossa sulkien itsensä muilta tahoilta ja niiden tarjoamalta tiedolta ja keskustelukumppanuudelta. Tällöin heillä ei olisi käytettävissään kaikkea sitä tietoa ja sen tulkintaa, jota he tarvitsevat esimerkiksi Suomen johtamiseen. Lobbaaminen on nimenomaan kommunikointia, keskustelua, ajatusten ja tietojen vaihtoa asiansa tuntevien ihmisten kesken.
.