Matemaatikko tutkii riskejä

Vesa Piilola juoksi opiskeluaikanaan hirmumyrskyssä kokeakseen, millaista se on. Nyt riskienhallintapäällikkönä työskentelevä pienen lapsen isä minimoi ei-toivotut riskit, eikä syöksy keskelle taifuunia.

Kykyjenmetsästäjä löysi Vesa Piilolan etsiessään sopivaa riskianalyytikkoa OP Ryhmään ja innosti hänet rekry­tointiprosessiin. Haastattelussa entiseltä järjestöaktiivilta kysyttiin, miten pian hän järjestäisi työkavereilleen ”After Workit”. Piilola lupasi organisoida heille jotain viihdettä kolmen viikon sisällä ja sai paikan. 

Korona esti kuitenkin nopeasti yhdessäolon ja lupaus on yhä lunastamatta. Piilola yleni riskianalyytikosta riskienhallintapäälliköksi. Hän tutkii sekä vakuutus- että sijoitustoiminnan riskejä yhteistyössä eri alojen syväosaajien kanssa.

Matemaatikko Vesa Piilola kartutti työssä tarvittavia vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitoja opiskeluaikoinaan järjestötehtävissä. 

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta säädellään EU-tasolla Solvenssi II -direktiivillä. Tämä kehikko ohjaa vakuutusyhtiöitä varaamaan pääomia erityisten tapahtumien varalta joko vakuutus- tai sijoitustoiminnassa. Piilolan tehtäviin kuuluu arvioida, miltä asiat näyttävät OP:n sijoitus- tai vakuutussalkusta käsin ja analysoida esimerkiksi sitä, yli- tai alimitoittavatko eurooppalaiset viranomaiset pääoman tarvetta. 

Solvenssi II olettaa vakuutusyhtiön varaavan esimerkiksi riskihenkivakuutuksille lisäpääomaa siltä varalta, että kuolintapauksia sattuisi 15 prosenttia vakuutusyhtiön ennustetta enemmän. Riskienhallinnassa voidaan tarkastella sitä, mihin tämä 15 prosenttia perustuu ja toteutuuko arviointi Suomessa tai omassa vakuutuskannassa. 

Riskienhallintaa on myös sen analysoiminen, miten ajoneuvovakuutuksen ottaneet henkilöt kolaroivat. Kolareiden pitäisi noudattaa isossa mittakaavassa tiettyjä jakaumia ja korvauksia varten varataan tietty summa. 

– Riskienhallintaan kuuluu herkkyyslaskelmien tekeminen. Toteutuivatko kolarit, kuten etukäteen arvioimme, mikä on normaalia heiluntaa ja mikä jotain poikkeuksellista? Entä miltä tulevaisuus näyttää? 

Vesa Piilolan työajasta yli puolet menee palavereissa työkavereiden ja sidosryhmien kanssa. Neljännesvuosittain vaihtuvat projektit pitävät mielenkiinnon yllä. 

Päätöksentekotaidot haltuun 

Lukiossa matematiikka oli Vesa Piilolalle niin helppoa, että hän päätti lähteä opiskelemaan sitä tietämättä, mihin päätös johtaisi. Porista Helsinkiin muuttanut Piilola joutui rakentamaan sosiaalisen verkostonsa uudelleen ja huomasi järjestötoiminnan tukevan sekä yhdessä tekemistä että yhdessä opiskelua. Hän hakeutui mukaan matematiikan opiskelijoiden ainejärjestön toimintaan. 

– Ensimmäisenä vuonna järjestimme bileitä ja muita tapahtumia, jotka auttoivat opiskelijoita tutustumaan toisiinsa ja hitsasivat porukkaa yhteen. Teimme myös yhteistyötä matematiikan laitoksen kanssa. 

Piilola valittiin edustamaan opiskelijoita Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa eri tiedekunnista, osakunnista ja poliittisista järjestöistä tulleet jäsenet ajavat yhdessä opiskelijoiden asioita. Toiminta opetti Piilolalle yhteistyötaitoja ja hallintotavan rakenteita. Hän oppi, miten poliittisia päätöksiä tehdään. Argumentoinnin ja viestinnän pelisäännöt tulivat tutuiksi. 

Näillä taidoilla on ollut iso merkitys työelämässä. Ensimmäisessä työpaikassaan matemaatikkona hänen tehtäviinsä kuului materiaalien tekeminen eläkesäätiöiden hallituksille, eikä aikaakaan, kun Piilola pääsi esittelemään asioita hallituksille. 

– Työ tuntui luontevalta, koska hallitustyöskentely oli minulle tuttua. Siirryin matemaatikon tehtävistä eläkesäätiöiden hallitusten asiamieheksi. 

Graduseikkailu Aasiassa

Opiskeluaikaan Vesa Piilola vietti vuoden Aasiassa. Hän opiskeli puoli vuotta vaihto-oppilaana Taipeissa Taiwanin kansallisessa yliopistossa ja jäi sen jälkeen vielä puoleksi vuodeksi Aasiaan tekemään gradua. 

– Suomessa olin jakanut kaiken aikani opiskelun ja järjestötoiminnan kesken. Minulla ei ollut lainkaan vapaa-aikaa. Halusin ottaa etäisyyttä kaikkeen ja lähteä ulkomaille. Taiwaniin pääsi nopeasti. 

Vuosi oli opettavainen. Oli kiinnostava seurata, miten erimaalaiset opiskelijakulttuurit eroavat toisistaan ja opetella työskentelemään yhdessä. Tietojenkäsittelytaidot karttuivat. 

– Opin myös käyttämään aikaani asioihin, joista nautin. 

Gradua tehdessään Piilola reissasi muun muassa Filippiineillä, Kambodzassa, Laosissa, Vietnamissa ja Thaimaassa. Gradu ei tullut valmiiksi, mutta matka oli antoisa. 

Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista oli viiden kilometrin juoksulenkki taifuunin aikana Taipeissa. Piilola halusi kokeilla parin opiskelijakaverinsa kanssa, onko se mahdollista. Vesipisarat sattuivat kipeästi, kun miehet juoksivat tyhjillä kaduilla. Koko kaupunki oli vetäytynyt sisätiloihin turvaan trooppiselta hirmumyrskyltä.  

Kohti uusia haasteita

Graduseikkailun jälkeen Piilola hakeutui oman alan töihin. Hän kannustaa matematiikan opiskelijoita hakemaan rohkeasti töitä. 

– Pähkäilin itse töiden hakemista ehkä liiankin pitkään ja vähättelin osaamistani. Mutta työ kasvattaa tekijänsä ja ihmiset ovat pääsääntöisesti auttavaisia. Apua saa, kun sitä pyytää – ja välillä vaikkei pyytäisikään. 

Työ matemaatikkona ja eläkesäätiöasiantuntijana oli hektistä. Marraskuusta tammikuuhun oli kiirepiikki, jolloin työviikot venyivät liki kuusikymmentuntisiksi. Vesa Piilola kaipasi uusia matemaattisia haasteita. Kykyjenetsijän yhteydenotto tuli sopivaan saumaan. 

Nykyinen työ on rytmiltään rauhallisempaa. Vesa Piilola on hoitovapaalla ja hoitaa esikoistytärtään kesäkuun alkuun asti. Lapsen nukkuessa hän opiskelee vakuutusmatemaatikon tutkintoa varten, jotta aivot pysyvät virkeinä. 

Klikkaa kuva isommaksi.
Työ kasvattaa tekijänsä ja ihmiset ovat pääsääntöisesti auttavaisia, tuumii Vesa Piilola.

Vesa Piilola, 33

  • Ylioppilas, Porin lyseon lukio 2008
  • Filosofian maisteri 2018, Helsingin yliopisto
  • Pääaine: sovellettu matematiikka 
  • Työpaikat: Mandatum Life Palvelut Oy, OP Ryhmä 
  • Tavoite: Vakuutusmatemaatikon tutkinto SHV  

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)