Mikä metsäkeskustelussa mättää?
Metsäalan ammattilaiset ovat tyytymättömiä yhteiskunnalliseen, julkisuudessa käytävään metsäkeskusteluun. Se koetaan useimmiten liian tunnepitoiseksi, liikaa luonnonsuojelun ehdoilla käytäväksi, tarkoitushakuiseksi ja metsäammattilaisia syyllistäväksi. Kannustaminen aktiivisempaan osallistumiseen toisi keskusteluun kaivattua ammatillista otetta.
Valtaosa (88 %) metsäammattilaisista katsoo, että Suomessa käydään voimakasta metsäkeskustelua, mutta sitä ei pidetä kovin tasapuolisena tai tosiasioihin pohjautuvana. Tämä käy ilmi Metsämiesten Säätiön viime keväänä Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta. Kysely lähetettiin myös Loimun metsäalalla työskenteleville jäsenille.
– Metsien yleinen tärkeys, tunnesyyt metsien taloudellisen hyödyntämisen vastustuksessa ja suomalaisten vahva metsäsuhde ovat kolme merkittävintä syytä voimakkaaseen metsäkeskusteluun, kiteyttää tutkimusjohtaja Tuomo Turja tutkimuksen toteuttaneesta Taloustutkimus Oy:stä. Voimakkuuteen ei niinkään vaikuta se, että taloudellinen näkökulma painottuisi liikaa metsäalan asenteissa ja käyttäytymisessä tai että metsäalan kyky yhteensovittaa eri intressejä olisi riittämätön.
Suhtautuminen voimakkaaksi koettuun metsäkeskusteluun jakaa metsäammattilaisia. Noin kolmasosa (36 %) on siihen erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä, kun taas 61 % on erittäin tai jokseenkin tyytymättömiä. Johtajista ja päälliköistä vain kuudesosa ja asiantuntijoista reilu viidesosa on tyytyväisiä keskusteluun.
Metsäkeskusteluun tyytymättömien vastauksissa korostuivat kokemus asioiden vääristelystä ja kärjistämisestä sekä siitä, että keskustelua käyvät pitkälti ihmiset, joilla ei ole aiheesta riittävästi tietoa.
Jopa 60 prosenttia vastaajista kokee myös, että mediasta muodostuva kuva metsäammattilaisista vastaa todellisuutta huonosti. Enemmistön (87 %) mielestä metsäammattilaisista muodostuu julkinen kuva ennen kaikkea metsien talouskäytön puolustajina. Ja jopa kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että metsäammattilaiset nähdään altavastaajina.
Kannustusta ja tukea keskusteluun kaivataan
Vastaajista 41 prosenttia ei ole osallistunut lainkaan metsiä koskevaan julkiseen keskusteluun. Eniten siihen osallistuvat johtotehtävissä toimivat. Keskusteluun osallistuneista valtaosa kokee onnistuneensa keskusteluissa melko hyvin.
Metsäammattilaisista 85 % on kuitenkin sitä mieltä, että heidän tulisi itse osallistua julkiseen metsäkeskusteluun nykyistä enemmän. Kuitenkin vain 28 % vastaajista kertoo oman työnantajansa tukevan tai rohkaisevan osallistumista julkiseen keskusteluun – jopa 38 % kokee, ette työnantaja ei siihen rohkaise. 34 % ei osaa ottaa kantaa, eli linjaus on tekemättä tai se on epäselvä. Vastaajista 8 % kertoo oman työnantajansa estävän suoraan tai välillisesti heitä osallistumasta julkiseen metsäkeskusteluun. Yleisintä tämä kokemus oli Metsähallituksen, Metsäkeskuksen tai muun valtiollisen työnantajan palveluksessa toimivilla (18 %) ja metsäteollisuusyrityksissä työskentelevillä (12 %).
– Alan toimijoiden on itsensä katsottava peiliin, jos keskustelusta puuttuu ammatillinen näkemys ja ote. Työnantajien tuen ja kannustuksen tulisi olla huomattavasti vahvempaa, toteaa tutkimuksen tilaajan, Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.
– Sosiaalinen media, motivoituneet ammattilaiset ja hyvä tarina ovat metsäalan hyödyntämättömiä isoja mahdollisuuksia.
Lisää tutkimustuloksista www.mmsaatio.fi/ajankohtaista
Tutkimuksen toteutus
Tutkimuksen on tehnyt Metsämiesten Säätiön toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat metsäalan ammattilaiset, kuten metsurit, kuljettajat, yrittäjät, asiantuntijat ja johtajat. Vastaajat rekrytoitiin sähköpostitse ammattiliittojen jäsenrekistereistä. Kysely lähetettiin myös noin 1 300:lle Loimun metsäalalla työskentelevälle jäsenelle.
Tiedonkeruu toteutettiin 14.3.–28.3.2022 välisenä aikana. Vastauksia tuli yhteensä 651 kpl. Kaikkien vastaajien keski-ikä oli 49, naisia oli 13 %.
Metsämiesten säätiö
Tutkimuksen tilannut Metsämiesten Säätiö on yleishyödyllinen toimija, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa vuosittain oman sijoitustoimintansa tuottoa sekä saatuja lahjoitusvaroja vajaat 2 miljoonaa euroa apurahoina ja stipendeinä. Apurahat suunnataan Säätiön julkisen strategian mukaisesti osaamiseen, hyvinvointiin, verkostoihin, tunnettuuteen, metsäkulttuuriin ja ennakointiin.
Lisätietoa www.mmsaatio.fi