Paneelissa puhuttua: Mitä koronapandemiasta pitäisi oppia?

Ryhmä suomalaisia Life Science -alan toimijoita keskusteli virtuaalisessa ChemBio-tapahtumassa huhtikuussa siitä, miten koronakriisi on heihin vaikuttanut tutkimuksen, tuotekehityksen ja liiketoiminnan alueilla.

Haastattelijana paneelissa toimi Suomen Biopankkien osuuskunnan toimitusjohtaja Marco Hautalahti. Mitä pandemiasta pitäisi oppia? Miten opit pitäisi ottaa huomioon tulevaisuuden pandemioita silmällä pitäen?

– Ei ollut fiksua leikata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta muutama sata tutkijan pestiä pari vuotta sitten, vastasi tutkimusprofessori Markus Perola. – Sillä jos vaikka halutaan varautua tuleviin terveysuhkiin, infran täytyy olla kunnossa.

Perola oli huolissaan henkilöstön jaksamisesta tilanteessa, jossa koronakriisi on pakottanut toimimaan hyvin ohuen asiantuntijaverkoston varassa erittäin kovan työpaineen alla. Myöskään lisäkouluttautumiseen ei ole hänen mukaansa tänä aikana panostettu riittävästi.

Ylärivissä vasemmalta haastattelija Marco Hautalahti, Laura-Leena Kiiskinen ja Kari Kataja. Alarivissä Kalle Saksela, Markku Jalkanen ja Markus Perola.

– Työvoiman riittävä määrä on unohtunut, kun henkilöstö työskentelee terveysturvallisuusosastolla aivan kriisin partaalla, Perola kertoi.

– Toisekseen tässä on puuttunut pitkäjänteinen näky tai valtiojohdossa ei ole ollut tarpeeksi tieteellistä näkemystä. Jatkossa tarvitaan ehkä tiedeministeriä, Perola ehdotti.

Yritysrintamalta koronapandemian kokemuksistaan asiaa valottivat Mobidiagin kehitysjohtaja Kari Kataja ja Medix Biochemican immunodiagnostiikkareagenssien johtaja Laura-Leena Kiiskinen.

Katajan mukaan toimitusketjuissa ja muussa valmistautumisessa on ollut koronakriisin aikana haasteita, joten neuvottelutahot olisi hyvä koota samaan pöytään miettimään tulevaisuuden mahdollisia terveyskriisejä. Yhteistyötä kannattaisi suunnitella rauhassa.

– Rahoitusriskiä pitäisi myös pystyä jakamaan, koska pienempien yritysten on aika mahdoton tehdä panostuksia omalla kustannuksellaan. Tarvittaisiin uusia valtuutuksia työ- ja elinkeinoministeriön kautta, Kataja toivoi.

Kiiskinen kertoi, että pienyritysten välillä kyllä tehdään paljon yhteistyötä ja se hyödyttää kaikkia toimijoita.

Perustutkimusta ChemBio-paneelissa edusti professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta. Hän harmitteli suomalaisen järjestelmän hitautta reagoida pandeemisiin uhkiin ja muihin haasteisiin.

– Tarve olisi lyödä nyrkkiä pöytään. Julkisen vallan toimijoiden välillä on havaittavissa siiloutumista ja vastuun pallottelua. Tarvitaan nyrkki, jolla on halua, mandaatti toimia ja rahaa kassassa!

Virologina Saksela on pitkään tutkinut rokotteita ja koronavirusrokote on hänen ryhmässään tällä hetkellä kehitteillä.

Faron Pharmaceuticals Oy:n toimitusjohtaja Markku Jalkanen taas harmitteli keskustelussa sitä, että Suomessa ei onnistuta tutkimuslöydösten muuntamisessa lääke- tai bisnesaihioiksi.

– Suomalainen lääketieteen tutkimus on niin korkeatasoista, että keksintöjä pitäisi bongata joka vuosi ja lähteä sitten kauppaamaan niitä muualle, mutta järjestelmä ei vain toimi.

– Kun mennään isoihin sfääreihin, kuten Faronin kohdalla faasi 3:een, ainoastaan pörssiin listautuminen loi siihen mahdollisuuden, totesi Jalkanen. 

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)