Työyksinäisyys satuttaa

Yksinäisyyttä koetaan sekä työpaikalla että etätyössä, mutta yksinäisyys voi kirpaista enemmän työporukan keskellä kuin etänä. 

Erikoistutkija, VTT, Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksesta kertoo, että työyksinäisyydessä on kyse siitä, etteivät sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin liittyvät odotukset toteudu työpaikalla. Työssä yksinäisyyttä kokeva ei pääse yhteisöön mukaan toivomallaan tavalla, vaan jää porukan ulkopuolelle. 

Yksi ihmisen psykologista perustarpeista on kokea yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Työyhteisöltä odotetaan tukea, apua, empatiaa ja kiinnostusta. Toiveet ovat arkisia. Vuorovaikutustilanteet tuovat iloa ja palvelevat yhdessä onnistumisen tarvetta. 

– Työyksinäisyys on yksilön subjektiviinen kokemus siitä, ettei hänellä ole riittävästi merkityksellistä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta. 

Työyksinäisyys ilmenee eristäytyneisyytenä, ulkopuolisuuden tunteena sekä kokemuksena siitä, ettei saa huomiota, eikä tule nähdyksi ja kuulluksi. 

Etätyössä sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien odotusten täyttyminen voi olla haastavampaa kuin työ­paikalla. Siksi asiaan täytyy kiinnittää etä- ja hybridityössä erityistä huomiota.

Oma kokemus ratkaisee  

Työyksinäisyyttä, työyhteisön ulkopuolelle jäämistä ja eristyneisyyden kokemuksia on tutkittu muun muassa Miten Suomi voi? -tutkimuksessa. Loppuvuodesta 2025 työssään yksinäisyyttä koki joka viides ja yleistä yksinäisyyttä joka neljäs. 

– Mitä enemmän etätyötä on, sitä enemmän ihmiset kokevat yksinäisyyttä sekä yleisesti että työssään. teknologiavälitteinen vuorovaikutus ei näytä korvaavan kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, vaikka siihen on mahdollisuuksia. 

Tutkimusten mukaan etätyössä ei koeta työkavereita samalla tavalla ystävällisiksi kuin työpaikalla. Tämä voi johtua työasioihin keskittymisestä. Vuorovaikutus vähenee ja tuen pyytäminen voi tuntua hankalalta. Avun pyytäminen on luontevaa, kun työtä tehdään samoissa tiloissa. 

Etenkin uusien työtekijöiden yksinäisyys voi korostua etätöissä. Tietokoneen välityksellä on vaikeampi tutustua työkavereihin kuin kasvokkain. Nuoret voivat jäädä paitsi hiljaisesta tiedosta, jota heidän olisi tärkeä saada. 

Yksinäisyyden kokemukseen vaikuttavat erityiseksi kokemukset kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta sekä hyvä kohtelu, eivät niinkään ikä, työvuodet tai etätyö suoraan. 

– Yksinäisyyttä synnyttää tunne siitä, etteivät työkaverit luota minuun tai osaamiseeni, eivät halua jakaa ajatuksia kanssani ja kohtelevat minua epäoikeudenmukaisesti. 

Työyksinäisyys voi kroonistua 

Yksinäisyyttä on tutkittu paljon ja huomattu, että eristyksiin jääminen lisää monenlaisia terveysriskejä. Kaltiaisen mukaan on syytä olettaa, että sama koskee työyksinäisyyttä. Perhe, kumppani, ystävät, harrastusporukat ja muut yhteisöt voivat kuitenkin kompensoida työyksinäisyyttä.  

Työelämässä koettu yksinäisyys voi heikentää motivaatiota ja hyvinvointia sekä lisätä irtisanoutumishalua. Työ­uupumuksen riski kasvaa. Työyksinäisyys näkyy ennen pitkää heikompana työssä suoriutumisena. 

Työyksinäisyys näkyy ennen pitkää heikompana työssä suoriutumisena.

Yksinäisyys voi kroonistua ja siitä voi seurata kierre, jossa ihminen alkaa ajatella itsestään kielteisesti ja vältellä sosiaalisia tilanteita. Voi käydä niin, että yksinäinen alkaa syyttää itseään yksinäisyydestään ja hävetä yksinäisyyttään. 

– Yksinäisyys ei lähtökohtaisesti ole yksilön syytä. Kuka tahansa voi kokea yksinäisyyttä työssä ja yhteisön pitää puuttua siihen, Kaltiainen korostaa.

Jos yksinäisyys kroonistuu, kynnys osallistua sosiaalisiin tilanteisiin nousee. Odotukset voivat muuttua kielteisiksi. Yksinäinen voi ajatella, ettei ole muiden seuran arvoinen.  

Työpaikoilla on onneksi runsaasti sosiaalisia voimavaroja. Työntekijöistä 74 prosenttia kokee tulevansa kuulluksi ja 84 prosenttia kertoo saavansa tarvittaessa tukea työtovereilta. 

Tutkimuksen mukaan työpaikan sosiaaliset voimavarat ovat vähän heikentyneet samalla, kun työssä koettu yksinäisyys on hieman lisääntynyt. Kun yksinäisyyden kokemus kasvoi, myönteiset kokemukset laskivat. 

– Suomessa oli heinäkuussa 2,6 miljoonaa työllistä. Jos joka viides kokee työyksinäisyyttä, se tarkoittaa viittä sataatuhatta ihmistä, sanoo erikoistutkija Janne Kaltiainen. 

Näin ehkäiset työyksinäisyyttä

Yksinäisenä työntekijänä  

• Puhu yksinäisyydestäsi työkaverille tai esihenkilölle. Kun työkaveri kuulee, että koet jääväsi työyhteisön ulkopuolelle, hän haluaa todennäköisesti auttaa. Kipeästä asiasta avautuminen on suuri luottamuksen osoitus.
• Kerro kokemuksestasi työterveyshuollossa. 
• Ehdota tekemistä, jonka parissa pääset tutustumaan työkavereihin. 
• Osoita kiinnostusta, tarjoa apua, pyydä seuraa lounaalle tai kahvitauolle. Pienillä kohtaamisilla on iso merkitys. 

Esihenkilönä 

• Kannusta työntekijöitä kohtaamisiin ja järjestä niihin mahdollisuuksia. 
• Rakenna välittämisen työkulttuuri, jossa ehkäistään yksinäisyyttä ja huomataan, jos joku jää eristyksiin. Työyksinäisyys on koko työyhteisön asia. Etsikää yhdessä keinoja työyksinäisyyden ehkäisemiseen. Pienetkin asiat, kuten tervehtiminen, voivat vähentää yksinäisyyden kokemuksia.
• Vahvista yhteisöllisyyttä luomalla tilanteita, joissa työskennellään yhdessä ja rakennetaan yhteisiä toimintatapoja, joiden avulla työn­tekijät oppivat toisiltaan ja ratkaisevat ongelmia yhdessä.  
• Osoita kiinnostusta työntekijöiden arkeen, nosta esiin onnistumisia ja koko porukkaa.  
• Pohtikaa työyhteisössä yhdessä, miten työyksinäisyyttä voi ehkäistä. Niin esihenkilön kuin jokaisen työntekijän työrooliin kuuluu yhteisön tukeminen.