Alle prosentti potilaista testataan
HUS:ssa testattiin ensin yksittäisiä geenejä ja vuonna 2022 siirryttiin niin sanottuun paneelitutkimukseen, jossa testattavilta katsotaan kerralla kaikki tärkeimmät lääkkeisiin liittyvät geenit. Niitä on tällä hetkellä 12 ja ne liittyvät noin 70 lääkkeen annosteluun. HUS tarjoaa peneelitestejä julkiseen terveydenhuoltoon kaikkialle maahan.
– Tiopuriineja käytetään lasten leukemian ohella monessa muussakin sairaudessa ja testiä suositellaan niitä aloitettaessa. Samoin testataan vuosittain muutama tuhat potilasta suolistosyövän ja rintasyövän hoidossa käytettävien fluoropyrimidiini-solunsalpaajien varalta, Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professori Mikko Niemi antaa esimerkkejä testien käytöstä.
– Geenitestausta käytetään enenevässä määrin myös masennuslääkkeiden ja psykoosilääkkeiden tehon ja turvallisuuden ennakointiin. Niitä käytetään myös jonkin verran sydän- ja verisuonisairauksiin liittyen sekä kolesterolilääkkeenä käytettävien statiinien yhteydessä.
Ibuprofeenia on varmaankin käyttänyt 90 prosenttia suomalaisista. Siitäkin tiedetään sitä hajottavan entsyymin geneettinen puutos, joka johtaa suurempiin pitoisuuksiin.
– Jos tällainen henkilö testattaisiin ja häneltä todettaisiin se puutos, hänelle voitaisiin antaa pienempi annos lääkettä ja silti saada sillä sama teho. Se ei kuitenkaan riitä syyksi testaamiselle, mutta jos testi on tehty jostain muusta syystä, sitä voidaan hyödyntää myös ibuprofeenin annostuksen kohdalla.
Ibuprofeenin kaltaisia lääkkeitä on leegio: kolesteroli- ja tulehduskipulääkkeiden ohella esimerkiksi hyvin yleisiä ovat heikot opioidilääkkeet ja happosalpaajat, joiden tehoon tai turvallisuuteen perimä vaikuttaa.
– Käytännössä sairaalassa käyneistä potilaista yli puolet käyttää jotain sellaista lääkettä, joille geeneillä on merkitystä, mutta joiden testauksen hyöty jää suurimmalla osalla vähäiseksi. Nykypäivänä HUS:n ovesta sisään astuvista potilaista testataan alle prosentti.
Vaikka turvallisuuden varmistaminen on lääkkeisiin liittyvän geenitestauksen keskeisin syy, testejä tehdään joidenkin lääkkeiden kohdalla myös tehon puutteen ennakoinnin takia.
– Lääkkeiden teho on masennuksen hoidossa keskimäärin yllättävän heikko. Geenitestaamalla potilaat voitaisiin lisätä 40 prosentilla todennäköisyyttä päästä oireettomaan tilaan. Rintasyövän ja suolistosyöpien hoidossa vakavien haittojen estämisen lisäksi paneelitestillä saadaan samalla geneettistä tietoa, jota voidaan hyödyntää pahoinvoinnin estolääkityksen ja kipulääkkeiden annostelussa.
Uusia lähestymistapoja täsmälääkintään
Vaikutuskohteet, joihin lääkettä kehitetään, ovat yleensä proteiineja, joita geenit koodaavat. Geenitutkimuksen avulla voimme hyvissä ajoin arvioida, millaisia sivu- tai haittavaikutuksia johonkin tiettyyn kohtaan vaikuttamalla voisi tulla. Samoin voimme tutkia lääkkeiden metaboliaa ja farmakogeneettistä vaihtelua jo ennen kuin lääkettä tutkitaan ihmisillä, mikä voidaan sitten huomioida lääkekehitykseen liittyvässä päätöksenteossa.
– Lääkeyhtiöt pyrkivät välttämään tätä, sillä on helpompaa, jos kaikille voidaan antaa sama lääke ja sama annos, eikä välittää perimästä. Käytännössä tätä voi olla vaikea välttää. Lääkkeiden vaikutuksiin liittyy aina jonkinasteista perinnöllistä vaihtelua.
Markkinoille tulee nykyisin myös uusia lääkkeitä, joiden käyttäjille on tehtävä geenitesti ennen käytön aloitusta. Yleensä geenitestin tulosta käytetään lääkeannoksen valintaan.
– Geenitestien avulla olisi myös mahdollista uudelleenarvioida lääkkeitä, joiden kehitys on aikoinaan pysähtynyt kliinisissä tutkimuksissa ilmenneisiin harvinaisiin ja mahdollisesti geenitestillä tunnistettaviin ja seulottaviin haittavaikutuksiin. Yleensä markkinat ovat kuitenkin jo kehittäneet sille parempia ja turvallisempia vaihtoehtoja, mutta potentiaalia sillä suunnalla varmasti on.
Niemi odottaa tekoälyn tuovan seuraavan vallankumouksen täsmälääkinnässä. Sellainen voisi esimerkiksi olla virtuaalikaksonen eli mallinnettu potilas, jollaisia on kehitetty myös Helsingin yliopistossa lääkkeen valintaan lääkevasteen kannalta.
– Geenien ohella siinä on mahdollista huomioida kaikki muutkin tekijät, kuten muu lääkitys, ikä, sukupuoli, paino, munuaisten toiminta ja niin edelleen. Virtuaalikaksosen avulla voidaan simuloida kaikki nämä yksilökohtaiset tekijät ja niiden keskinäiset vuorovaikutukset ja se, miten mikäkin vaihtoehtoinen lääke kyseisessä tilanteessa vaikuttaisi, Niemi sanoo.
Tekoälyn avulla voitaisiin systematisoida lääkkeen yksilölliseen valintaan vaikuttavien tekijöiden huomioiminen.
– Ihmettelen, jos emme saa virtuaalikaksosia ohjaamaan lähivuosina lääkehoitoa. Olemme itse kehittäneet virtuaalikaksosta kolesterolilääkityksen valintaan ajatuksella, että voisimme ottaa huomioon genetiikan ja kaikki muut yksilötekijät ja niiden vuorovaikutukset. Ja sitten simuloida ennen lääkehoidon aloitusta yksilöllisesti, miten eri vaihtoehdot tehoavat ja millainen on haittavaikutusriski ja valita sen avulla paras lääke.
Lue pääartikkeli:
Tiellä kohti täsmälääkintää