Helsingin luonnontiedelukion uusi lukuvuosi alkoi 10. elokuuta uusissa tiloissa Kumpulan yliopistokampuksella. Alueella toimii muun muassa Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan tutkimuslaitos, Tietotekniikan tutkimuslaitos, Seismologian instituutti sekä Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti.

Lukion noin 950 opiskelijasta puolet opiskelee luonnontiedelinjalla, jossa painottuvat biologia, fysiikka, kemia ja maantiede. Koulu sijaitsi ennen Käpylässä, mutta nyt sitä varten rakennettu viisikerroksinen uudisrakennus palvelee lukion väkeä aivan matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan läheisyydessä.

Uusi sijainti tiivistää yhteistyötä

Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen projektisuunnittelija Eveliina Hietakymi työskentelee muun muassa Jakamisella viisautta -hankkeessa, joka kehittää opetustilojen yhteiskäyttöä Kumpulan kampuksella ja muissa yliopiston tiloissa. Hankkeessa mukana ovat myös Helsingin kaupunki, Aalto-yliopisto ja Aalto-yliopisto­kiinteistöt.

– Koetamme tuoda yhteen monen toimijan viisauden, jotta saisimme esimerkiksi kasvatettua tilojemme käyttöasteita. Tästä syksystä lähtien tiedelukio vuokraa yliopistolta viittä opetussalia, Hietakymi kertoo.

Helsingin yliopisto on tehnyt luonnontiede­lukion kanssa yhteistyötä jo pitkään. Yhteistyö on synnyttänyt esimerkiksi Tieteiden kilpajuoksu -aktiviteetin, missä lukiolaiset kiertävät rasteja kampuksella ja tutustuvat tutkimukseen ja opiskelumahdollisuuksiin.

– Tiedelukiolle räätälöityjen opintokäyntien järjestäminen helpottuu uudessa sijainnissa. Olemme miettineet myös läksykerhoa, jossa yliopisto-opiskelijat käyvät auttamassa lukiolaisia läksyissä. Yliopistolla opettajaksi opiskeleville on puolestaan hyödyksi käydä harjoittelemassa opettamista lukion puolella. Lukio on myös toivonut meiltä esimerkiksi seismologista tutkimusdataa omaa opetustaan varten.

Ilon kautta oppiminen näkyville

Vaikka moni nuori ymmärtää, että luonnontieteellinen osaaminen on tärkeä osa yhteiskunnan toimintaa, Hietakymi arvelee joidenkin kokevan alan kuitenkin itselleen tylsänä.

– Koetamme tiedekasvatuksessa tukea opettajien täydennyskoulutusta, jotta kouluopetuksessa näkyisi ilon kautta oppiminen luonnontieteiden aloilla läpi koulupolun. On tärkeää, että lukiolaiset näkevät, kuinka monipuolista ja kiinnostavaa tutkimusta yliopistolla tehdään.

– Avoin yliopisto tarjoaa niin sanottuja kurkistuskursseja, joiden osallistumismaksut moni lukio maksaa lukiolaisten puolesta. Tämä on kiva kädenojennus lukiolaisille, jotka vielä etsivät tulevaisuuden alaansa.

Ennen yliopiston lukuvuoden alkamista lukiolaisten tulo alueelle ei vielä juurikaan yliopiston puolella näkynyt.

– Tavoitteenamme ja toiveenamme on, että kun yliopistokampus tulee lukiolaisille tutuksi ja turvalliseksi, on heidän helppo siirtyä täällä myös jatko-opintojen pariin, Hietakymi kiteyttää. 

Hellu on ollut mahtava valinta

Helsingin luonnontiedelukio Hellu on erityistehtävälukio, joka toimii Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yhteydessä. Ensimmäisen lukiovuotensa Hellussa aloittaneiden kaverusten Ina Salon ja Inkeri Rantalan opiskelu on lähtenyt käyntiin hyvin. Uudessa koulurakennuksessa on vielä tutustuttavaa, mutta uudet tilat ja kaverit motivoivat koulunkäynnissä. Ina ja Inkeri ovatkin tyytyväisiä tekemäänsä valintaan.

– Valitsin luonnontiedelukion, koska olen aina kokenut olevani hyvä reaaliaineissa ja Hellu tuntui just sopivalta, kertoo Ina. – Eniten kiinnostaa ehkä biologia, olin siinä melko hyvä yläasteella. 

Inkeri haki Helluun kiinnostuksesta luonnontieteisiin, mutta peruslinjalle. 

– Luonnontieteistä on silti enemmän kursseja. Saan valittua enemmän aineita, jotka itseäni kiinnostavat ja voin löytää samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. 

Luonnontieteistä Inkeriä kiinnostaa ehdottomasti eniten biologia.

– Biologia on aina ollut mielestäni hyvin kiinnostavaa ja lukiossa siitä tulee luultavasti vielä kiinnostavampaa kuin peruskoulussa.

Miten Luonnontiedelukiossa opiskelu sitten vaikuttaa tulevaisuudensuunnitelmiin?

– Sitä on vaikea tässä vaiheessa vielä sanoa, mutta haluaisin lähteä lukion jälkeen opiskelemaan jotain reaaliainetta/-aineita pidemmällekin, ja uskon, että luonnontiedelukiosta olisi tässä hyötyä, Ina pohtii.

Juuri opintonsa lukiossa aloittaneiden nuorten silmin yliopisto vaikuttaa vielä kaukaiselta ajatukselta, pelottavaltakin. Opetus yliopiston tiloissa alkaa vasta hieman myöhemmin. 

– Tulevaisuudessa uskoisin yliopiston kyllä antavan luonnontiede­aineiden opiskeluun jotain lisämakua, toteaa Ina. 

AM