Miten sovitaan opintovapaasta?
Korona-aika on saanut monet Loimun jäsenet miettimään lisäopintoja. Vaikka opintovapaa on lakisääteinen oikeus, ei kaikkiin siihen liittyviin kysymyksiin voi yleensä antaa yksiselitteistä vastausta – tilanteet edellyttävät työntekijän ja työnantajan toiveiden yhteensovittamista.
Loimun työ- ja virkasuhdeneuvontaan ja Lakiluuriin on tullut tavanomaista enemmän opintovapaaseen liittyviä kysymyksiä. Yleisin mietityttävä kysymys on, voiko pitkän yhdenjaksoisen opintovapaan keskeyttää ja palata välillä töihin.
Opintovapaan keskeyttäminen onnistuu, jos opintovapaata on myönnetty yli 50 työpäivän ajaksi. Keskeyttämisestä pitää ilmoittaa työnantajalle vähintään 4 viikkoa ennen aiottua työhön paluuta. Keskeytykselle ei edellytetä syytä. Jos työnantaja on palkannut opintovapaalaisen tilalle sijaisen, ei työnantajalla ole velvollisuutta ottaa opintovapaan keskeyttänyttä työntekijää takaisin töihin niin kauan kuin sijaisen työsopimus on voimassa.
Neuvottelemalla asiasta työnantajan kanssa voi kuitenkin useimmiten päästä ratkaisuun. Kannattaa myös muistaa, että opintovapaata voi hakea vaikka kahdessa erässä ja palata niiden välillä töihin.
Harkinnassa uusi opintovapaa?
Loimun työ- ja virkasuhdeneuvonnalta on tiedusteltu myös mahdollisuudesta saada uusi opintovapaa, kun sen maksimipituus 2 vuotta 5 vuoden sisällä on tullut täyteen. Tämän jälkeen uuden opintovapaan voi saada 5 vuoden kuluttua ensimmäisen opintovapaan alkamisesta. Jos on vaikkapa pitänyt 1,5 vuotta opintovapaata 3 vuoden sisällä, voi seuraavan 2 vuoden aikana saada opintovapaata 6 kuukautta. Uusi mahdollinen opintovapaa voi alkaa 5 vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen opintovapaa alkoi ja siitä alkaa uusi 5 vuoden jakso, jossa voi olla 2 vuotta opintovapaata.
Opintovapaan siirto pohdituttaa
Usein jäsenet kysyvät miten toimia, jos työnantaja haluaa siirtää opintovapaan aloitusta eteenpäin. Opintovapaalaki antaa työnantajalle mahdollisuuden siirtää opintovapaan alkua enintään 6 kuukaudella, jos opintovapaan myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle. Tuntuvan haitan määrittely voi tosin tuottaa päänvaivaa. Opintovapaan myöntämisestä aiheutuva haitta saattaa vaihdella huomattavasti eri toimialoilla ja tehtävissä.
Yleisesti voidaan olettaa, että työnantajalle aiheutuu enemmän haittaa siitä, että työntekijä pitäisi useita yksittäisiä päiviä viikossa opintovapaata kuin vaikkapa 3 kuukautta yhdenjaksoisesti. Juuri tämän vuoksi lain lähtökohtana on se, että opintovapaa pidetään pidempinä jaksona. Myös työpaikan koolla ja työntekijämäärällä voi olla merkitystä: jos työpaikalla on työntekijöitä samoissa tehtävissä, on vaikea evätä työntekijän opintovapaata tuntuvan haitan vuoksi.
Työntekijä voi itse siirtää yli 5 päiväksi myönnetyn opintovapaan käyttöä, jos siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Ilmoitus opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä työnantajalle vähintään 2 viikkoa ennen opintovapaan alkua. Työntekijä voi hakea opintovapaan siirtämistä enintään vuodeksi kerrallaan. Myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämistä koskeva ilmoitus tai siirtoa tarkoittava hakemus on tehtävä aina kirjallisesti.
Opintovapaan epääminen
Tuomioistuimet ovat varsin harvoin joutuneet ottamaan kantaa opintovapaan epäämiseen. Näin siksi, että oikeuden käyminen saattaa viedä ainakin vuoden verran aikaa.
On myös hyvä muistaa, että opintovapaan ajankohtaan sovelletaan yleensä työnantajan tulkintaetuoikeutta. Työntekijä ei siis voi oma-aloitteisesti jäädä opintovapaalle ilman, että ottaa riskin työsuhteen päättymisestä. Työnantajalla on kuitenkin aktiivinen velvollisuus pyrkiä muun muassa sijaisia palkkaamalla ja kouluttamalla myötävaikuttamaan siihen, että työntekijä voi jäädä opintovapaalle.
Opintovapaan epäämistä koskevissa asioissa kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai Loimun työ- ja virkasuhdeneuvontaan.