Takaisin luontoon ei tarkoittanut muuttoa metsään
Ympäristöfilosofian tutkija Ville Lähde tarkasteli väitöskirjassaan, miten 1700-luvun puolivälin tienoilla luonto-sanan kautta käytiin määrittelykamppailuja siitä, minkälainen yhteiskunnan pitää olla, mihin moraali perustuu ja miten ihmistä pitäisi kasvattaa. Hän käytti esimerkkinään ”takaisin luontoon” -lauseestaan tunnetun Jean-Jacques Rousseaun 1712-1778) varhaista teosta "Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista".
– Vaikka käytettiin sanaa luonto, niin ei oikeastaan puhuttu juurikaan ei-inhimillisestä luonnosta tai ympäristöstä meille tutussa mielessä. Katse kääntyi loppujen lopuksi kuitenkin ihmiseen ja ihmisen yhteiskuntiin. Mutta sielläkin olivat omanlaisensa yleistämisen ja totaalisoimisen taipumukset.
Genevessä syntynyt Rousseau oli keskeisiä valistusfilosofeja, josta tuli jossain mielessä vastahankahahmo, sillä hän myös kritisoi vahvasti tieteen edistymistä.
– Rousseau oli osittain samoilla linjoilla kuin monet valistushahmot ja osittain heidän kanssaan riidoissa. Hän oli joka tapauksessa iso ja kiistelty hahmo, ja hän on vaikuttanut moneen eri suuntaan. Eri tahot ovat ottaneet hänet omakseen ja leiponeet hänen aiheistaan erilaisia kakkuja, Lähde kuvaa.
– Hänestä annetaan usein kuva primitivistinä, joka ihaili niin sanottuja jaloja villejä. Se on yksinkertaistus, sillä ihanteet, joita hänellä oli ja joita hän kuvasi jossain kuvitteellisessa historiassa, eivät itse asiassa olleet mitään viidakoissa vaeltelevien yksinäisten villien elämää. Enemmänkin oli kyse pienistä pienviljelyä harrastavista kyläyhteisöistä ennen omaisuusjärjestelmän ja kirjoitettujen lakien syntyä.
Rousseau sanoi, että hän kuvaili ihmiskunnan kulta-aikaa. Hän myös kuitenkin sanoi, että se aika on mennyttä.
– Rousseau haki konkreettisesti sitä, miten meidän korruptoituneessa tilassamme voidaan tehdä uudenlaisia yhteiskuntasopimuksia ja kehittää uudenlaisia kasvatusmenetelmiä, jotta rikkinäisistä ihmisistä kasvaisi onnellisempia.
Viaton maalaiselämä oli ihanne, johon ei kuitenkaan tarvinnut pyrkiä. Se oli mennyttä aikaa. Yhteiskunnissa elävä keinotekoinen ihminen pitäisi rakentaa uudelleen uusien poliittisten instituutioiden ja kasvatusmenetelmien avulla.
– Rousseau esimerkiksi painotti voimakkaasti, että yhteiskuntien pitäisi olla pienempiä, jotta nimelliset kontaktit olisivat mahdollisia. Hän myös kirjoitti puutarhanhoidon ja muiden luonnon läsnäolon tärkeydestä, mutta enemmän ihmisen moraalisen kasvatuksen näkökulmasta kuin mistään ekologisista syistä.