Ukrainan metsissä on edessä iso savotta
Sodan tuhot ovat olleet hirmuiset myös metsille, mutta niiden korjaamista pohditaan jo, jatkossa myös suomalaisten asiantuntijoiden tuella.
Sotatoimien näyttämönä on enimmillään ollut liki kolme miljoonaa metsähehtaaria eli noin viidennes maan koko metsäalasta. Venäläisten miehittämällä alueella ja rintaman välittömässä läheisyydessä on edelleenkin yhteensä yli miljoona hehtaaria metsää.
Metsätalouden Ukraina-yhteistyöstä maa- ja metsätalousministeriössä vastaava neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski kertoo, että Ukrainassa on metsiä suurin piirtein saman verran kuin Saksassa tai Puolassa eli reilu 10 miljoonaa hehtaaria.
Liki 700 000 metsähehtaarin arvioidaan tarvitsevan miinojen raivausta, johon tarvitaan vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
– Metsät eivät ole ykköskohde miinojen raivauksessa, sillä ne on ensimmäiseksi poistettava asuinalueilta, pelloilta ja teiden ympäristöistä. Metsät tulevat viimeisenä, vaikka raivaaminen on siellä kaikkein hankalinta. Eikä metsissä voi tehdä muita toimenpiteitä ennen kuin miinat saadaan pois.
Miinat eivät ole ainoa ongelma, Paanukoski muistuttaa. Sotatoimien aiheuttamat metsäpalot ovat jo tuhonneet kolme prosenttia maan metsäalasta, vaikka toisen sotavuoden 2023 metsäpalokausi ei ole vielä edes alkanut.
Sodasta puustolle ja metsänhoidolliselle infrastruktuurille – eli kiinteistöille ja laitteille – aiheutuneet vahingot arvioitiin viime vuoden lopussa 2,5 miljardin dollarin suuruisiksi. Resursseja ovat vielä osaltaan verottaneet puutavaran, koneiden ja kuljetuskaluston luovutukset armeijan käyttöön.
Joka seitsemäs metsäsektorin työntekijä on puolustamassa maataan.
– Puuta korjataan tänä vuona noin kymmenesosa sotaa edeltäneen vuoden 2021 määristä ja lähes puolet puuta käsittelevistä laitoksista on sulkenut ovensa. Raakapuun hinta on samalla romahtanut kolmanneksella.
Kaikki ei ole pysähtynyt
Ukrainalainen metsäsektori on toisaalta pystynyt jatkamaan ja jopa kehittämään toimintaansa sodasta huolimatta.
– Hallinnollisista muutoksista isoin on 164 valtiollisen metsäyhtiön fuusiointi yhdeksi suureksi Forest of Ukraine -organisaatioksi. Keskittäminen on ollut merkittävää, sillä alun perin alueellisia toimijoita oli liki 400.
Maassa on myös saatu käyntiin kaksi uutta paakkutaimia tuottavaa laitosta.
– Ukrainalaisten kiireellisimpänä tavoitteena on parantaa ihmiselämää ja biodiversiteettiä uhkaavien riskialueiden tunnistamista ja suojata metsiä sotatoiminen aiheuttamilta maastopaloilta. Metsille ja metsänhoidolliselle infrastruktuurille jo aiheutuneiden sotatuhojen korjaaminen on luonnollisesti myös kiireellisyyslistan kärjessä.
Ukrainassa on valtava halu kehittää metsätaloutta.
Vähän pitemmällä aikavälillä tavoitteena on kehittää metsien kestokykyä ilmastonmuutoksesta johtuvia maastopaloja, hyönteistuhoja ja sairauksia vastaan.
– Hyvällä metsänhoidolla metsät saadaan kestävimmiksi, Paanukoski muistuttaa.
– Maahan tarvitaan myös moderni ja kattava metsien seuranta- ja arviointijärjestelmä. Metsänhoidon digitalisointi ja korjuun mekanisointi, joissa suomalaisilla on vahvaa osaamista, ovat nekin korkealla ukrainalaisten agendalla.
Jossain vaiheessa jälleenrakennus muuttuu kehittämiseksi.
– Miinanraivaukseen ja ennallistamiseen päästään kunnolla vasta kun sota loppuu, mutta tukea tiettyihin asioihin he kaipaavat jo nyt.
Olisiko suomalaisista apua?
Suomalaiset viranomaiset käynnistelivät metsäalan yhteistyötä ukrainalaisten kanssa jo 2019, jolloin suunniteltiin aktiivisesti yhteisiä hankkeita yhdessä Luonnonvarakeskus Luken kanssa. Ensin koronapandemia ja sitten sota laittoivat kuitenkin hankkeet jäihin.
Sodan alettua Suomi allekirjoitti eurooppalaista metsäyhteistyötä strategiatasolla koordinoivan vapaaehtoisen Forest Europe -yhteenliittymän yhteisen julistuksen Ukrainan metsätalouden tukemiseksi.
Yhteenliittymässä, EU-kielellä ”prosessissa”, on mukana 45 eurooppalaista valtiota sekä EU.
– Forest Europen Ukraina-yhteistyötä koordinoidaan Saksassa. Keskitetty koordinointi on välttämätöntä, sillä tarpeita on hirveästi ja osallisia valtioita ja organisaatioita paljon. On todella haastavaa koordinoida, kuka mihinkin hankkeeseen lähtee, että emme lähtisi tekemään päällekkäisiä asioita.
– Ukrainassa on valtava halu ja myös potentiaali kehittää metsätalouttaan, Paanukoski sanoo. Metsänhoidossa on kehitettävää ilman sotaakin, sillä metsäalan osalta samankokoisessa Saksassa puiden vuotuinen kasvu on 2,5-kertainen ja siellä korjataan puuta seitsemänkertaisesti Ukrainaan verrattuna.
– Ukrainalaiset ovat erityisen kiinnostuneita laserkeilauksesta, joka on akuutein asia tähän mennessä ja todennäköisin kohde, jossa Suomi voisi antaa apuaan. Meillähän on sekä Valtakunnan metsien inventointi eli VMI että Metsäkeskusten laserkeilausainestot, eli osaamista erilaisista metsien inventointimenetelmistä löytyy paljon, Paanukoski muistuttaa.
– Ukrainalaisia kiinnostaa myös mahdollisuutemme auttaa laadukkaan metsäviljelyaineiston eli taimien ja siementen tuottamisessa. Ympäristöministeriöllä on lisäksi suunnitteilla erillinen hanke Luken kanssa Ukrainan ympäristötuhojen arviointiin. Suomalaiselle puutuoteteollisuudelle ja puurakentamiselle olisi varmasti myös tarvetta, kun jälleenrakentamisen aika koittaa.