Veren kuljettaminen on monimutkainen logistinen kokonaisuus

Veressä on perusveriryhmien lisäksi valtavasti muitakin eri tekijöitä, joiden pitää sopia vastaanottajalle, ennen kuin verta voidaan hänelle siirtää. Lisäksi terveydenhuollossa valmistetaan ja käytetään erilaisia verituotteita, kuten puna- ja valkosolut, trombosyytit ja jääplasma, joihin liittyy kaikenlaisia erityisvaatimuksia.

– Esimerkiksi trombosyytit pitää säilyttää 20–24 asteen lämmössä ja niitä pitää heilutella kaiken aikaa. Koska trombosyyttivalmisteet ovat kalliita ja ne säilyvät huonosti – niitä ei kannattaisi varastoida suuria määriä missään, Sari Roos kertoo.

– Kiireellisessä siirrossa, kun esimerkiksi sairaalaan on tullut traumapotilas tai jos iso leikkaus on kuluttanut verta odotettua enemmän, luovuttajia kutsutaan johonkin verta vastaanottavista toimipisteistä luovuttamaan vertaan ja se veri pitää saada nopeasti potilaalle.

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, Roos huomauttaa, että verensiirtoa tarvitsevilta potilailta pitää myös ottaa verinäyte, joka pitää tutkia jossain laboratoriossa. Myös näiden näytteiden pitää liikkua nopeasti, jotta potilas saisi tarvitsemansa veren tai verituotteet.

– On täysin mahdollinen tilanne, jossa luovuttaja on pyydetty paikalle Vantaalle ja Meilahdessa odotetaan kiireellistä verituotetta harvinaisesta veriryhmästä. Ja kun kaikki tarpeellinen on tehty: verituote, laboratorio, veriryhmä ja sopivuuskoe, niin sitten se taksi seisoo kehätien ruuhkissa, Roos kuvailee.

– Tämä on sellainen paikka, jossa drooneista oikeasti olisi hyötyä. Potilaalle se voi joskus olla elämän ja kuoleman kysymys.

Monitasoisessa järjestelmässä verta ja näytettä kulkee sinne ja tänne. Tähän liittyy valtavasti taksikuljetusta, sillä esimerkiksi perusterveydenhuollon sairaaloihin pääkaupunkiseudulla kaikki verituotteet kulkevat taksilla. Samoin taksilla kulkevat tarvittavat verinäytteetkin.

Vain 20 droonia

Tuoreessa suomalaisessa Supplying whole blood with drones for prehospital transfusion at trauma sites in Finland: A simulation -tutkimuksessa mallinnettiin valtakunnallisesti veren toimittamista drooneilla onnettomuuksien tapahtumapaikoille traumapotilaiden luo. 

Mallinnuksessa maa jaettiin neliökilometrin ruutuihin, joihin sijoitettiin todellisten traumatapahtumien perusteella laadittu tapahtumaennuste. Kun droonien sijoittelu optimoitiin mallissa, havaittiin että 60 kilometrin toimintasäteen drooneja käyttäen koko maassa tarvittaisiin vain 20 droonitukikohtaa – ja saman verran drooneja – jotta saavutettaisiin 80 prosenttia kartalle sijoitetuista ennustetuista traumatapahtumista. 

Mallinnuksen uskottavuutta lisää, että tekijöiden joukossa on ensihoidon asiantuntijoita, Roos muistuttaa. 

– Drooni siis pystyisi tuomaan potilaalle elintärkeää verta suoraan traumapaikalla työskentelevälle ensihoitolääkärille. Tässäkin on ajateltu, että nopea keskitetty kuljetusjärjestelmä olisi tehokkaampi kuin suuret hajautetut verkostot. Jos meillä olisi nopea ja luotettava toimitusjärjestelmä, keskusvarastot toimisivat paremmin. Nyt kun logistiikkaverkosto ei ole riittävän sujuvaa, sitä on korvattu hajauttamalla tavaraa ja monia muita asioita.

Veri on elintärkeää, mutta samalla herkkä ja rajallisesti säilyvä valmiste. 

– Kaikkea ei voi pitää kaikkialla varastossa ja siksi tosiaan on kiinnostava kysymys, voiko veri liikkua potilaan luo nykyistä nopeammin. Ja tosiaan verestä ei siis ole hyötyä, jos se on olemassa, mutta sitä on vaikea saada oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, Roos pohtii.

– Nopea kuljetusjärjestelmä voisi siis olla tehokkaampi kuin suuret hajautetut varastot. Ja toki tämä ensihoitotutkimus on simulointi, ei vielä käyttöönotto.

Lue lisää: Veren kuljettaminen on monimutkainen logistinen kokonaisuus