Betonia ilman sementtiä

Materiaaliteknologiayritys Betolar Oyj kehitti teknologian, jolla valmistetaan betonia ilman sementtiä ja jolla on merkittävä vihreä potentiaali.

Betolarin teknologiajohtaja Jarno Poskela kertoo, että sementti korvataan yhtiön Geoprimeksi nimeämässä ratkaisussa kokonaan tai osittain jonkin teollisen sivuvirran ja kemikaalien yhdistelmällä. Muilta osin betoniseokseen tarvitaan normaali runkoaine, kuten kivimurska, sekä vettä.

Sementin valmistus on merkittävä CO2-päästöjen lähde, sillä se tuottaa 7–8 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Sementittömällä teknologialla nämä päästöt putoavat betonituotteesta riippuen 50–80 prosenttia.

– Meille on iso haaste, että tiettyjen betonituotteiden kohdalla standardit määräävät, että niissä pitää käyttää tietty määrä sementtiä, vaikka ominaisuuksiltaan täysin vastaava tuote saataisiin aikaan ilman sitä. Ympäristön kannalta reilumpaa olisi vain määritellä lopputuotteelta vaadittavat ominaisuudet, Jarno Poskela sanoo.

– Geoprime-betonimassalle saadaan samanlainen kovettumisvaikutus ja samat lujuusominaisuudet kuin sementtiä käyttämällä saataisiin. Betonimassa voidaan myös valmistaa perinteisellä tuotantolinjalla, joten merkittäviä lisäinvestointeja ei tarvita.

Oman kehityksen tulos   

Kannonkoskelle vuonna 2016 perustettu Betolar lähti saman tien selvittämään mahdollisuuksia korvata sementti geopolymeeripohjaisella ratkaisulla, joka on kehittynyt monen vaiheen kautta nykyiseksi teknologiaksi.

Sivuvirtoina tutkittiin aluksi masuunikuonaa ja lentotuhkaa, joita on perinteisesti käytetty pieninä määrinä pienentämään sementin osuutta betonissa, mutta joiden saatavuus tulee heikkenemään siirryttäessä hiilettömään teräksenvalmistukseen ja kivihiilen­polton vähentyessä. Sen vuoksi Betolarilla on tutkittu satoja muitakin sivuvirtoja. 

– Sivuvirroilla on kaikilla omat koostumuksensa ja ominaisuutensa. Me ymmärrämme, millaisia ominaisuuksia niiltä vaaditaan betoniseoksessa. Olemme juuri saaneet Business Finlandilta 2,5 miljoonan euron tutkimusrahoituksen, jonka avulla voimme tutkia vaihtoehtoisia sivuvirtoja vieläkin laajemmin kuin muuten olisi mahdollista.

Edistykselliset asiakkaat

Asiakkaat ovat suuria betonituotevalmistajia, kuten ontelolaattoja tuottava Consolis Parma tai pihakiviä ja viemäriputkia valmistava tanskalainen IBF. Poskela muistuttaa, että 65 henkeä työllistävä yritys on kuitenkin vielä startup-vaiheessa.

– Saimme merkittäviä lisäresursseja teknologian kehittämiseen listauduttuamme loppuvuodesta 2021 pörssiin. Olemme lähtökohtaisesti kansainvälinen yritys. Etsimme asiakkaita kaikkialta maailmasta, Poskela kertoo.

– He ovat joko betonituotevalmistajia, jotka haluavat pienentää tuotteidensa hiilijalanjälkeä, tai yrityksiä, joilla on jokin teollinen sivuvirta, jota he haluaisivat hyödyntää ja josta he haluavat samalla päästä kustannustehokkaasti eroon. Räätälöimme kaikille heidän raaka-aineilleen, prosesseilleen ja tuotteilleen sovitetun ratkaisun.

Asiakkaiden vakuuttaminen uuden teknologian toimivuudesta on aina haaste. Parhaiten se onnistuu pilotoimalla sitä mahdollisimman aikaisin teollisessa mittakaavassa asiakkaan tuotantokoneistolla ja prosessilla.

– Pyrimme muuttamaan teollisuudenalaa systemaattisesti asiakas ja tuoteryhmä kerrallaan. Kiinnostus on suurinta Euroopassa, missä kuluttajamarkkinoiden paine jo ajaa rakentajia kohti vähähiilisyyttä. Aasiassa on toisaalta isoja kansallisia hankkeita, joilla pyritään vauhdittamaan siirtymistä vihreään rakentamiseen. 

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)