Kun moni asia muuttuu

Kun työpaikka vaihtuu, työkavereiden ja työtehtävien lisäksi moni muukin asia voi muuttua. Muutoksia tapahtuu etenkin, jos työpaikan lisäksi työnantajasektoria vaihtuu. Työnteon sääntelyn pohjana on työlainsäädäntö, mutta sen lisäksi monista asioista sovitaan kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksissa, henkilön omassa työsopimuksessa ja työnantajien omissa ohjesäännöissä.

Työlainsäädäntö määrittää minimitason

Työsuhteessa noudatettavat vähimmäisehdot määritellään työlainsäädännössä. Keskeisimpiä työelämän lakeja ovat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. 

Työ- ja virkaehtosopimukset eli tessit ja vessit ovat alakohtaisia työnantajia velvoittavia sopimuksia työehdoista ja palkkauksesta. Tessit ja vessit sovitaan työntekijöitä ja työnantajia edustavien järjestöjen kesken. Sopimukset huomioivat kyseisen alan erityispiirteet ja tuovat huomattavia parannuksia lainsäädännön tasoon. Sopimusten pituus vaihtelee paljon. 

Työsopimus on työntekijän ja työnantajan sopimus työsuhteen ehdoista ja se tehdään työsuhteen alkaessa. Kannattaa olla tarkkana esimerkiksi työaikaa, ylitöiden korvaamista, irtisanomisaikaa, matkustamista ja kilpailukieltoa koskevien kirjausten osalta. Omassa työsopimuksessa ei voi sopia pakottavaa työnlainsäädäntöä tai työehtosopimuksen ehtoja huonommista työehdoista. Valtion ja kunnan virkamiehillä on viranhoitomääräys, jonka työnantaja antaa. Viranhoitomääräys on nimensä mukaisesti määräys, eikä siinä voi erikseen sopia asioista.

Eroja työajassa, vapaiden palkallisuudessa sekä palkoissa

Työaika

Lain mukainen päivittäinen työaika on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia, mutta monilla aloilla työaika on sovittu tätä lyhyemmäksi työ- ja virkaehtosopimuksissa. Valtiolla virastojen työaika on 7 h 30 min päivässä, kunnalla tehtävistä riippuen joko 36 h 15 min, 37 h 45 min tai 38 h 15 min viikossa. Yksityisellä sektorilla tämä riippuu työehtosopimuksesta. Työajan kokonaisuuteen vaikuttaa myös muun muassa se, ruokaillaanko työaikana vai omalla ajalla. Lisäksi eroja on etätyö- ja matkustusaikoihin liittyvissä käytännöissä.

Palkalliset vapaat ja lomat

Erilaisten vapaajaksojen palkallisuus ja pituus vaihtelevat työnantajan mukaan. Laki ei tunne lainkaan palkallisia vanhempainvapaajaksoja ja palkallinen sairausloma on laissa vain yhdeksän päivää. Laki ei tunne liioin lomarahaakaan, vaan se on vain työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittu lisä. Lomaraha maksetaan loma-ajan palkan lisäksi ja se on tyypillisesti 50 % loma-ajan palkasta. Laskutapa riippuu niin ikään työ- ja virkaehtosopimuksesta. 

Palkka ja työsuhde-edut

Suomen lainsäädännössä ei ole määritelty minimipalkkaa, vaan tehtäväkohtaisista minimipalkoista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa. Yksityisellä sektorilla palkoissa on tyypillisesti enemmän vaihtelua ja palkoista sovitaan vapaammin, kun taas julkisella sektorilla palkat noudattelevat tiukemmin työ- ja virkaehtosopimuksissa määriteltyjä palkkoja sekä virastojen palkkausjärjestelmiä. 

Monille voi tulla yllätyksenä se, että laki velvoittaa työnantajaa järjestämään vain ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, ei siis esimerkiksi mahdollisuutta lääkärissä käyntiin. Työterveyspalvelujen kattavuudessa onkin merkittäviä eroja. Työnantaja voi lisäksi tarjota erilaisia hyvinvointi-, liikunta- ja kulttuurietuja, auto- ja polkupyöräetuja, työajan käyttämistä osaamisen kehittämiseen tai liikkumiseen sekä erilaisia vapaa-ajan kerhomahdollisuuksia. 

Ota selvää, varmista ja neuvottele!

Sektoreiden väliset erot muodostavat kokonaisuuden, jossa työsuhteen eri elementit tasapainottavat toisiaan. Esimerkiksi julkisella sektorilla on yksityistä sektoria pidemmät vuosilomat, mitä arvostetaan usein palkkaa tasapainottavana tekijänä. Toisaalta korkeammat palkat ja laajemmat mahdollisuudet neuvotella palkasta nähdään usein yksityisen sektorin etuna. Rooliaan työpaikan valinnassa on nostanut työn joustavuus muun elämän mukana. 

Sektoreiden väliset erot muodostavat kokonaisuuden, jossa työsuhteen eri elementit tasapainottavat toisiaan.

Uutta työsopimusta tehdessä kannattaakin ensimmäiseksi selvittää, noudatetaanko työpaikassa jotain työehtosopimusta vai ei, ja miten asioista työehtosopimuksessa on sovittu. Jos noudatettavaa työehtosopimusta ei ole, tärkeistä asioista pitää sopia omassa sopimuksessa. Ole tarkkana, että ymmärrät kaiken mitä olet sopimassa. Englanninkieliset sopimukset ovat yleistyneet viime vuosina, mutta Loimu suosittelee, että sopimuksesta tehdään selvyyden vuoksi myös suomenkielinen versio.

Hyvä nyrkkisääntö työsopimusta tehtäessä on, että mitä pienempi yritys on, sitä tarkempana sopimuksen teossa kannattaa olla. Isoissa yrityksissä on osaava henkilöstöhallinto, mutta pienemmissä yrityksissä henkilöstöasioita saatetaan hoitaa muiden tehtävien ohella. Jo uran ensiaskelista lähtien kannattaa myös opetella pyytämään työsopimusluonnos etukäteen tutustuttavaksi ennen allekirjoittamista ja lähettää sopimus Loimulle kommentoitavaksi – erityisesti jos et ymmärrä jotakin kirjausta. Tämän jälkeen voit palata työnantajalle muutosehdotusten kanssa ja neuvotella muutoksista.

Mikä sektori?

Kun työmarkkinoiden yhteydessä puhutaan sektorista, tarkoitetaan työnantajaorganisaation omistajuutta ja yritysmuotoa. Loimulaisten työmarkkinat jakautuvat valtio-, kunta-, yliopisto- ja yksityiseen sektoriin, johon lasketaan yritysten lisäksi kuuluvaksi myös järjestöt. 

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)