Maksuvälineenä kirjastokortti?

Kestävyyskriisi ja poikkeustilanteet edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja. Kiertotaloudessa ei kaikkea tarvitse enää omistaa.

Kiertotalous on talousmalli, joka auttaa hillitsemään aikamme suurimpia globaaleja ongelmia: ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Se pyrkii tuottamaan taloudellista hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa.

– Venäjän hyökkäyssota on tuonut talousjärjestelmän haavoittuvuuden entistä selvemmin näkyviin. Yhtäkkiä monia kriittisiä raaka-aineita ei olekaan saatavilla. Tulevaisuudessa kriiseihin on pakko varautua paremmin, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran projektijohtaja Kari Herlevi kertoo Sitran nettisivuilla.

Yhtenä tärkeänä ratkaisun osa-alueena Sitra näkee työvoiman koulutuksen ja osaamisen kasvattamisen kiertotaloutta edistäviin asioihin. Taloudellista hyötyä saadaan muun muassa lisäämällä palveluita, jotka perustuvat jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen.

Sähkömopo lainaan kirjastosta?

Suomessa kirjastojen kokoelmiin kuuluu nykyään melkoinen valikoima erikoisiakin laitteita ja esineitä. Esimerkiksi lähes kymmenestä kirjastosta voi varata käyttöönsä lämpöprässin, jolla voi siirtää vinyylileikkurilla leikattuja kuvia kankaaseen.

Kangasalla kirjaston asiakkaat voivat kokeilla uusia harrastuksia, kuten sirkustemppuja, kertoo kirjastonhoitaja Heidi Pehkonen.

Myös Tampereen naapurikaupungissa Kangasalla kirjastokortilla voi lainata paljon muutakin kuin kirjoja ja lehtiä. Kaupungin perhetyön kanssa pääkirjastoon on luotu esine- ja tietokokoelma neuropsykiatrisista vaikeuksista (nepsy) kärsiville. Saatavilla on myös laaja valikoima liikuntavälineitä, lautapelejä ja soittimia sekä ompelukone, energiankulutusmittari ja sirkusvälineitä. Kirjastonhoitaja Heidi Pehkosen mukaan kaupunkilaisilta tulee tasaiseen tahtiin ehdotuksia uusista lainattavista esineistä.

– Ihan villeimpiä ideoita, kuten esimerkiksi kolmipyöräisen akkukäyttöisen ajoneuvon hankintaa, emme pysty toteuttamaan, sillä laitehankinnassa on mietittävä tarkasti myös hankinnan jälkeisiä asioita. Emme hanki laitteita, jotka voivat helposti hajota tai joita on vaikea puhdistaa. Myös jotkut käytön ja huollon kannalta hankalat laitteet, kuten esimerkiksi saumurin, olemme jättäneet hankkimatta, hän kertoo.

Pehkonen on iloinen siitä, että kirjasto pystyy tukemaan kuntalaisten aktiivista elämää – maksutta. Esimerkiksi liukulumikengät ovat talvikautena aina menossa.

– On hienoa, että ompelukonetta ei tarvitse ostaa esimerkiksi satunnaiseen housujen lyhentämiseen tai verhojen ompeluun. Välineitä kokeilemalla voi myös haarukoida niiden sopivuutta ja välttyä virheostoksilta.

Työnantajalta turvallisuutta vapaa-ajallekin

UPM:n Kaukaan sellu- ja paperitehtailta Lappeenrannasta löytyy turvanurkka, josta työntekijät voivat lainata muun muassa rännipuhdistinta, lumenpudottimia, putoamissuojaimia, metsurin kypärää tai viiltosuojahousuja metsätöihin. Välineitä noudettaessa saa työsuojeluvaltuutetulta perehdytyksen niiden käyttöön.

– On tärkeää, että välineitä osaa käyttää oikealla tavalla. Vapaa-ajan turvallisuus on meille tärkeää, joten on hienoa, että voimme tarjota ilmaiseksi lisäturvaa kodin askareisiin, toteaa Kaukaan sellutehtaan turvallisuuspäällikkö Milja Immonen.

Vaikka idea turvanurkasta lähti liikkeelle turvallisuuden näkökulmasta, näkee Immonen asiassa myös ympäristöhyötyjä.

Työsuojeluvaltuutettu Juha Huttunen on ideoinut UPM Kaukaalle ”turvanurkan”, josta saa lainata lisäturvaa vapaa-ajan askareisiin.

– Tällaisia esineitä, joita tarvitaan harvoin, ei ole välttämättä järkevää hankkia itselle, joten lainaaminen hillitsee ympäristöä kuormittavaa turhaa kuluttamista. Toivomme, että turvanurkkamme lisää ihmisten turvallisuusajattelua laajemminkin – he miettisivät vaaroilta suojautumista etukäteen.

Juhlakuteet vaatelainaamosta

Mielan Tampereen keskustassa sijaitseva kivijalkamyymälä myy muun muassa tarkasti valittujen toimittajien eettisesti valmistettuja vaatteita ja koruja. Yritys tähtää vaatteiden käyttöajan pidentämiseen esimerkiksi kauppaamalla käytettyjä vaatteita ja vaatehuoltotuotteita sekä tarjoamalla ompelimopalveluita.

– Vastikään perustamamme juhlavaatelainaamon idea sopii ajatteluumme. Hinta, palvelu ja ajatus lainaamisesta on miellyttänyt asiakkaitamme, ja valikoimaa toivottaisiin lisää, kertoo yksi Mielan perustajista, Ariela Perä-Rouhu.

Perä-Rouhun mielestä juhlavaatteiden lainaaminen on järkevää niin lompakon kuin luonnonkin kannalta, sillä juhlia ja muita edustustilaisuuksia on yleensä harvoin.

– Vaateteollisuus on yksi saastuttavimmista teollisuudenaloista, joten vaatteita pitäisi ostaa harkiten ja käyttää niitä mahdollisimman pitkään. Tähän jokainen voi vaikuttaa omilla ostopäätöksillään.

Mielassa vaatelainaamotoiminnan on ajateltu opettavan uusia tapoja muuttuvassa maailmantilanteessa, mutta kaikkea ei kuitenkaan Perä-Rouhun mukaan kannata lainata tai vuokrata.

– Täytyy huolehtia siitä, ettei kuluttaminen lopu kokonaan, vaan voimme samalla ylläpitää kansantalouttamme.

Myös Sitran mukaan tarvitaan talouden toimintamalleja, joiden myötä kulutus ei lopu, vaan muuttaa muotoaan kestävämpään suuntaan. Tämä vaatii ihmisiltä uudenlaista suhtautumista omistamiseen; kasvu ei voi enää syntyä aina vain uusien tavaroiden valmistamisesta ja omistamisesta. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus olla omistamatta. 

Lähteet:
https://www.sitra.fi/aiheet/kiertotalous/

https://kiertotaloussuomi.fi/tieto/kiertotalous/

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)