Norja houkuttelee monia tutkijoita – millaista on biologina pohjoisessa?

Pari vuotta sitten biologi Anne Muolalla oli perheelleen iso kysymys. Hänelle oli tarjottu vakituista tutkijan työpaikkaa Pohjois-Norjasta, Tromssasta. Pitäisikö perheen muuttaa Paraisten saaristosta Jäämeren rannikolle?

– Mies oli heti valmis lähtemään Pohjois-Norjaan. Alakouluikäisille lapsille asia oli isompi. Vanhempi lapsista oli valmis seikkailuun, mutta nuoremmalla lapsella riitti pohdittavaa. Hän mietti, voisiko talon ottaa Paraisilta mukaan Tromssaan, mutta helpottui, kun kuuli, että huonekalut saadaan kuitenkin matkaan. Perheen positiivinen suhtautuminen muuttoon oli minulle aivan keskeinen osa päätöstä, Anne Muola kertoo.

Muola tutkii Pohjois-Norjassa, miten tuhohyönteiset vaikuttavat vihannesten kasvuun ilmaston lämmetessä.

Muola tutkii NIBIO-instituutissa Tromssassa, miten pohjoisen muuttuva ilmasto vaikuttaa avomaalla kasvatettavien vihannesten tuhohyönteisiin. Ilmaston lämmetessä monien tuhohyönteisten levinnäisyysalueet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi, mikä laittaa viljelijät uudenlaisten ongelmien eteen. Aiemmin esimerkiksi kaalikoita päätyi pohjoiseen tuulten mukana toisinaan, mutta nykyään yhä useammin. Jos kaalikoit pääsevät nauris- ja lanttukasvustoja suojaavien harsojen alle, niillä on miltei rajaton buffetti ja erinomaiset olosuhteet lisääntyä vauhdilla.

– Minulla on nyt ollut viikonlopun yli kaalikoin toukkia nauriin lehdillä täällä kasvihuoneessa. Kuvannamme seuraavaksi kasvit ja selvitämme, paljonko toukat syövät kasvin lehtiä ja miten arktinen valo ja lämpötila vaikuttavat hyönteisiin. Kuvantamisen avulla selvitämme, ovatko kasvit stressaantuneita ja miten ne kasvavat hyönteisten aiheuttamista vauriosta huolimatta.

Leppoisa pohjoinen

Muolan mukaan Suomessa ollaan selvästi työorientoituneempia kuin Tromssassa: suomalaiset identifioituvat työn kautta ja työ määrittää, miten kukin itsensä kokee. Tromssassa on toisin.

– Vapaa-ajalla on täällä iso merkitys, mikä tulee esiin työpaikoilla leppoisampana työilmapiirinä. Esimerkiksi aurinkoisella kelillä työntekijät saattavat lähteä kesken päivän hiihtämään. Lisäksi tutkijalla saattaa olla hieman enemmän aikaa tutkimuksille, Muola kertoo.

Tromssa on kansainvälinen yliopistokaupunki: kaupungin asukkaat ovat yli 130 maasta.

– Jotkut tämän kaltaisissa ympyröissä elävät saattavat ajatella, että ihmiset tulevat tänne hetkeksi ja taas lähtevät. Se saattaa aluksi vaikeuttaa kontaktien luomista, ja kotiutuminen voi viedä hieman aikaa. En kuitenkaan sanoisi, että täällä alkuun pääseminen olisi nihkeämpää kuin missään muuallakaan, Muola kertoo.

Muolan mukaan Tromssa on juuri tarpeeksi iso, jotta kaupungista löytyy kulttuuria, palveluita ja hyvä julkinen liikenne.

– Erinomaiset ulkoilumahdollisuudet ovat tromssalaisille rakkaita. Luonto on ihan lähellä, ja kotiovelta pääsee tunnissa tunturipaljakalle.

No mitä kaipaat Suomesta?

– Sunnuntaiaukioloa. Ja ikävöin lämmintä koululounasta. Tromssassa asuminen on myös huimaavan kallista, Muola kertoo. 

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)