Oikeutta ja kohtuutta työelämäuudistuksiin!

Tällä hallituskaudella ollaan valmistelemassa lukuisia muutoksia työntekijää koskevaan lainsäädäntöön. Näitä työelämää koskevia uudistushankkeita maamme hallitus on perustellut muun muassa Suomen kilpailukyvyn turvaamisella kilpailijamaihimme nähden. Työlainsäädännön kantava periaate on ns. heikomman osapuolen eli työntekijän suojelu – ei yksipuolisella työehtojen radikaalilla heikentämisellä rakenneta Suomen kilpailukykyä. Loimukin osallistui Akavan organisoimaan ulosmarssiin 6.2., jossa vastustettiin näitä rajuja työelämään kohdistettuja heikennyksiä. 

Mikä muuttuu ja milloin? Jotkut muutoksista ovat jo tulleet tai tulossa voimaan, kuten useat heikennykset ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa. Osa on annettu eduskunnalle hallituksen esityksinä, ja osa on valmistelussa tai vasta tulossa valmisteluun. Loimun jäsenen kannalta merkittävimmät kaavaillut muutokset liittyvät paikallisen sopimisen laajenemiseen, ensimmäisen sairauspäivän palkattomuuteen, työntekijän irtisanomisen ja määräaikaisten työsuhteiden käytön helpottamiseen, ns. vientivetoiseen palkkamalliin sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason porrastamiseen.  

Millaisen työelämän haluamme nyt ja tulevaisuudessa rakentaa? Toivottavasti työelämämme on jatkossakin yhteistyöhön, yhteiseen luottamukseen ja sopimiseen perustuvaa. Valitettavaa maamme hallituksen työelämää koskevissa lakihankkeissa on ollut se, etteivät palkansaajapuolen näkemykset ole tulleet kuulluiksi. Työelämän tulisi olla työntekijän panosta arvostavaa ja kunnioittavaa. Nuoret uupuvat jo työuransa alkuvaiheissa ja työelämästä poisjääminen esim. mielenterveyssyistä on lisääntynyt. Näihin kysymyksiin panostaminen ennaltaehkäisevästi työelämäasioissa ei kuitenkaan ole millään tavoin näkynyt hallitusohjelmassa. Sen sijaan tilalle tarjotaan lisääntyvää epävarmuutta. Kenen etu tämä on pidemmällä tähtäimellä? Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.