Virukset avuksi bakteerien taltuttamiseen

Virukset eivät ole olleet viime aikoina ihmiskunnan suosiossa. Virustutkija Matti Jalasvuori poikkeaa joukosta, koska näkee niissä myös valoisan puolen.

Jalasvuori tutkii virusten hyödyntämistä bakteerien torjunnassa. Idea ei ole uusi, bakteriofagit on tunnettu 1800-luvulta alkaen ja niitä on käytetty myös hoidoissa ainakin Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Lääketieteen valtavirrassa fagit jäivät kuitenkin antibioottien varjoon 1950-luvulta lähtien. 

Bakteerien antibioottiresistenssin vahvistuminen on taas muuttamassa kuvioita. Jalasvuoren mukaan bakteriofagien käyttö ei ole yhtä helppoa kuin antibioottien, mutta etuna on, etteivät bakteerit pysty suojautumaan kaikilta fageilta yhtä tehokkaasti kuin antibiooteilta.

Virukset ja bakteerit ovat toimineet rinnakkain biosfäärin alusta asti. Bakteerit eivät ole saaneet yliotetta viruksista reilun kolmen miljardin vuoden kuluessa, eivätkä saa sitä nytkään. 

– Jos resistenssiä kehittyy, sitä haastamaan löytyy nopeasti uusia bakteriofageja, toisin kuin antibiootteja. 

Jalasvuori ei silti näe virusten tarjoavan mitään universaalia patenttiratkaisua bakteerien resistenssiongelmaan. 

– Bakteeri-infektioiden torjumiseen tarvitaan kaikkia keinoja bakteriofagien ollessa niistä vain yksi.

Enemmän virusta kuin ihmistä

Jalasvuori näkee viruksilla merkittävän roolin elämän isossa kuvassa. Ne eivät ole hänelle pelkkiä taudinaiheuttajia, hänen mielestään niillä on ollut oma tehtävänsä evoluutiossa monella tasolla.  

– Viruksia on ollut maapallolla aivan elämän alusta lähtien eikä kukaan tarkasti tiedä, millaista roolia ne ovat näytelleet evoluutiossa ja itse elämän synnyssä.  

Virusten perimäainesta on paljon myös ihmisten kudoksissa infektioiden seurauksena. Meissä on Jalasvuoren mukaan virusten jäänteitä enemmän kuin ihmisen geenejä. 

Proteiinisynteesiä ohjaavien geenien osuus kaikesta perimäaineksesta on yllättävän vähäinen, Jalasvuoren mukaan vain noin 1,5 prosenttia kromosomien muodostamasta ”kirjastosta”. Viime aikoina on päästy vihille siitä, että myös muu materiaali voi olla jollain lailla aktiivista. Sen roolista ja toiminnasta tiedetään kuitenkin verrattain vähän. 

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)