Loimun jäsenlehti
HSY oli mukana usean toimijan maaliskuussa 2022 päättyneessä HOPE (Healthy Outdoor Premises for Everyone) -hankkeessa, jossa pyrittiin hyödyntämään asukkaiden vapaaehtoista panosta ja osallistamaan heitä ympäristönsä mittaamiseen.
Vaikka kaivosten perustamiseen suhtaudutaan nyt aikaisempaa kriittisemmin, GTK:n Kuopion kansannäytetoimistoon lähetetään edelleenkin tuhansia näytteitä vuodessa.
Lukessa käynnistettiin 2017 hanke, jossa kerättiin ja tunnistettiin Suomessa pitkään viljeltyjä humalia. Siinä olivat keskeisessä asemassa kansalaisten puutarhojensa vanhoista humalakasvustoista vapaaehtoisesti lähettämät näytteet.
Myoneja keksittiin hyödyntää ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset myoni-ilmaisimet. Mutta myonigrafian, eli myoneja hyödyntävän kuvantamismenetelmän, todellinen läpimurto on tapahtumassa vasta nyt.
Synteettinen biologia tarjoaa omat välineensä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuihin. Alan kehitystä on vauhditettu Suomessa noin kymmenen vuotta sitten käynnistyneellä Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmalla.
Kotimainen hanke, jossa kehitetään adenoviruskuljetinta hyödyntävä nenäsuihkeena annosteltava koronarokote, nosti suuren yleisön tietoon, että Suomessa kehitetään rokotteita. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistuttaa, että Suomessa on muutenkin tehty ja tehdään hyvää rokotetutkimusta.
Tamperelaistutkijat lähtivät 1980-luvun puolivälissä selvittämään, enterovirusten ja 1-tyypin diabeteksen välistä yhteyttä.
Metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa haluttaisiin lisätä niiden hoitoa kehittämällä. Aihe nähdään osana vihreää siirtymää ja sen myötä metsänhoidon kehittämiseen tähtäävä tutkimushanke on saanut Suomen Akatemialta lähes kahden miljoonan euron rahoituksen.