Hyönteisten aivojen arvoituksia ratkomassa
Hyönteisten kognitiiviset kyvyt ovat osoittautuneet luultua selvästi suuremmiksi.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Ydinsähköllä tuotettu vety: Vihreyden aste puhuttaa – Inkoossa ja koko EU:ssa
Ydinsähköllä valmistetun vedyn vihreys on iso kysymys sekä Inkoossa että koko EU:ssa
Vihreän energiajärjestelmän haasteena sen hinta
Tuulisähköllä ja vedyllä nähdään keskeinen rooli uudessa, vihreässä energiajärjestelmässä.
Saadaanko suojelualueita myös valtamerille?
Aavan meren suojelusopimus avaa tietä suojelualueiden perustamiselle valtamerille. Merienkin pinta-alasta 30 prosenttia pitäisi olla suojeltua vuoteen 2030 mennessä.
Vehreät niityt veden alla
Meriajokas on tärkeä kasvi Itämerelle, sitä pidetään yhtenä sen avainlajeista. Meriajokkaan istutustyöt ovat käynnistyneet toukokuussa myös Suomessa.
Tekoäly oppi ”ymmärtämään” merkityksiä – mitä seuraavaksi?
Keskusteleva tekoäly osaa arvioida asioiden merkityksiä ja ottaa kantaa arvoihin.
Antarktiksen luonto teki vaikutuksen merijään tutkijaan
Tutkijan työ voi joskus viedä tekijänsä paikkoihin, jotka jäisivät muuten saavuttamattomiin. Näin kävi merijäätä tutkivalle Jaakko Seppäselle, joka teki kaksi ja puoli kuukautta kestäneen matkan Antarktikselle. Retken iso kokemus oli luonto, johon ihmisen kosketus on vaikuttanut vasta vähän.
Tekoäly avustaa myös luonnontieteilijöitä
OpenAI:n julkaisema ChatGPT-tekoäly on saanut monen luonnontieteilijänkin pohtimaan ammatillista tulevaisuuttaan. Luonnontieteen piirissä tekoälyä voidaan hyödyntää monella muullakin tapaa kuin teksteihin liittyvissä tehtävissä. Tekoälyjen luotettavuuden varmistamisessa on vielä paljon työtä, tulokset perustuvat todennäköisyyksiin eivätkä niiden perusteet ole täysin avattavissa.