Lisää harkintaa kilpailukieltoon

Työntekijän työsopimukseen kirjattu kilpailukielto on hyvin yleinen käytäntö, ja Loimunkin jäsenten työsopimuksissa lauseke on mukana yli puolessa sopimuksista. Työnantaja rajoittaa sillä työntekijän mahdollisuutta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen ja estää häntä perustamasta omaa, kilpailevaa yritystä. Kielto on tyypillisesti voimassa puolesta vuodesta vuoteen. 

Kilpailukieltoon sidotun työntekijän asema paranee pian, mikäli eduskunta hyväksyy esityksen työsopimuslain kilpailukieltosäännöksen muuttamisesta. Työntekijä saisi korvauksen sopimuksessa mainitulta kilpailukieltoajalta. Esitystä ovat valmistelleet kolmikantayhteistyönä työmarkkinaosapuolet yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työryhmä luovutti esityksensä työ- ja elinkeinoministeriölle viime vuoden maaliskuussa.

– Toiveissa on, että eduskunta ottaa esityksen käsittelyyn tänä keväänä. Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Se koskee takautuvasti myös jo allekirjoitettuja työsopimuksia. Niissä laki tulisi voimaan siirtymäajan jälkeen vuoden 2023 alusta, kertoo neuvotteluissa Akavaa edustanut yhteiskunta-asioiden päällikkö Vesa Vuorenkoski.

Vuorenkosken mukaan laki vahvistaa voimaan tullessaan varsinkin yksityisellä sektorilla työskentelevien korkeakoulutettujen asemaa. Se parantaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa ilman pelkoa tyhjän päälle jäämisestä. Esityksen mukaan työntekijä voi saada työsuhteen päätyttyä sekä kilpailukieltoon liittyvää korvausta että työttömyysetuutta.

Kielto vain erityisen painavasta syystä

Työnantajalta on tähän asti vaadittu erityisen painavaa syytä asettaa työntekijä kilpailukieltoon. Vuorenkosken mukaan vaatimuksella ei ole ollut työnantajille paljonkaan merkitystä. Laki on ollut voimassa ”kuolleena kirjaimena”. Uusi laki herättäisi vaatimuksen eloon. 

– Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole työnantajalta hyväksyttävä syy kilpailukieltosopimukselle. Uudistus on omiaan vähentämään näiden sopimusten laajalle levinnyttä käyttöä. Koska työntekijälle on maksettava korvausta sidonnaisuusajalta, työnantajat punnitsevat varmasti jatkossa huolellisesti, onko kilpailukielto tarpeen. Odotettavissa on, että työnantajat alkavat purkaa kieltosopimuksia viimeistään ennen kuin vanhojen sopimusten siirtymäjakso päättyy eli vuoden 2022 loppuun mennessä, Vuorenkoski uskoo.

Mitä useampi työntekijä pyytää lausuntoa liittonsa juristilta, sitä paremmin ammattiliitoissa pysytään ajan tasalla siitä, minkälaisia sopimuksia työntekijöille tarjoillaan.

Työntekijöiden kannattaa olla rekrytointitilanteissa valppaina, jotta perusteettomat kieltosopimukset saadaan siivottua työmarkkinoilta. Työsopimusta ei kannata allekirjoittaa ennen kuin ammattiliiton juristi on sen nähnyt. Työntekijän kynnys riitauttaa sopimus on korkea ilman juristin apua.

– Ilman erityisen painavaa syytä tehty kilpailu­kieltosopimus on mitätön. Jos painava syy on olemassa, työntekijälle syntyy oikeus korvaukseen sopimuksen solmimisen jälkeen irtisanouduttaessa. Korvausehdot tulee kirjata sopimukseen. 

Mitä useampi työntekijä pyytää lausuntoa liittonsa juristilta, sitä paremmin ammattiliitoissa pysytään ajan tasalla siitä, minkälaisia sopimuksia työntekijöille tarjoillaan. Se lisää tietoa työmarkkinoiden pelisääntöjen toimivuudesta ja auttaa liittoa kehittämään edunvalvontaa. 

Lakiuudistus parantaa työntekijän oikeusturvaa

Kilpailukieltojen epäkohdat ovat olleet pitkään esillä Loimussa ja muissa akavalaisissa liitoissa. Loimun neuvottelupäällikkö, OTK Anna Kytömaa näkee uuden lain palkitsevan palkansaajapuolen pitkäjänteisen työn. Kilpailukieltoihin liittyvät ongelmat ovat yleistyneet 2010-luvun alkupuolelta lähtien. Taustakeskusteluita niistä on käyty siitä lähtien, ja nyt saadaan lainsäädännöllisesti lopulta aito parannus työntekijälle.

– Nykyään kilpailukielto on käytännössä sisällytetty yli puoleen jäsenistön työsopimuksista, toteaa Kytömaa.

– Kun tarkastamme jäsenten työsopimuksia, neuvomme heitä neuvottelemaan siitä, että kilpailukieltoa koskeva ehto poistettaisiin tai ainakin rajoitusaikaa lyhennettäisiin. Käytännössä heillä ei ole ollut todellista mahdollisuutta neuvotella siitä työsopimusta tehtäessä, vaan työnantaja on vedonnut siihen, että se on käytössä oleva tapa. 

– Jäsenemme haluavat toimia lakien ja sopimusten mukaan, ja siksi perusteettomat kilpailukiellot ovat haitanneet heidän uudelleentyöllistymistään työsuhteen päättymisen jälkeen, Kytömaa kertoo. – Lakiuudistus parantaa loimulaisten oikeusturvaa ja todennäköisesti vähentää kieltosopimusten perusteetonta käyttöä. Jäsentemme työllistymismahdollisuudet paranevat, kun he voivat heti työsuhteen päätyttyä mennä töihin minne tahansa itse haluavat, Kytömaa sanoo.

Hänen mukaansa työnantajat ovat käyttäneet kilpailukieltoa automaattisesti pohtimatta, onko siihen lain edellyttämää erityisen painavaa syytä. Kielto yhdessä sopimussakkolausekkeen kanssa on ollut ristiriidassa sen kanssa, että perustuslaki turvaa yksilön oikeuden hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä. 

Kilpailukieltosäännöksen uudistamisesitys

• Työnantajan on maksettava sovitulta rajoitusajalta työntekijälle korvaus, joka on 40 prosenttia palkasta silloin, kun rajoitusaika on enintään 6 kuukautta ja 60 prosenttia palkasta silloin, kun rajoitusaika on tätä pidempi. 

• Rajoitusaika voi olla enintään 12 kuukautta.

• Laki tulisi voimaan uusien työsopimusten osata 1.1.2022 ja vanhojen sopimusten osalta 1.1.2023.