Sota jättää jälkensä myös ympäristöön
Ukrainan sota runtelee ihmisten lisäksi myös ympäristöä. Taisteluissa vapautuvia haitallisia aineita leviää veteen ja maaperään alueella, jolla on erittäin suuri merkitys ruuan tuotannossa. Monilla epäsuorilla vaikutuksilla on kuitenkin välittömiä vaikutuksia suurempi merkitys.
Sodan jättämää jälkeä on tässä vaiheessa tietysti vielä vaikea hahmottaa. Esimerkiksi luodit ja ammukset sisältävät varsin laajan metallikattauksen. Suomen puolustusvoimien käyttämien rynnäkkökiväärien ja pistoolien luodeista 71–74 prosenttia on lyijyä, minkä lisäksi haitta-ainekuormaa tuottavat kupari, antimoni ja sinkki.*
Muita ammuksissa käytettäviä metalleja ovat esimerkiksi mangaani, kromi, arseeni ja kadmium. Raskaiden aseiden ammusromun tuottamat päästöt koostuvat pääosin raudasta, mangaanista ja kuparista. Sodassa metallia siroutuu ympäristöön myös monenlaisista tuhoutuvista ajoneuvoista, koneista ja laitteista.
Räjähdysaineiden hajoamistuotteet myrkyllisiä
Räjähdysaineiden pääsy maahan riippuu pitkälti räjähdyksen onnistumisesta. Jos se tapahtuu suunnitellulla tavalla, räjähdysaineet palavat lähes täydellisesti. Jos näin ei käy, räjähdysainetta voi päätyä maahan. Selvityksessä räjähdysainepäästöjä pidettiinkin merkittävänä ympäristövaikutuksena.
Räjähdysaineet hajoavat melko nopeasti auringonvalon vaikutuksesta, mutta niiden hajoamistuotteet ovat myrkyllisiä. Lähtöaineista syntyy maaperässä selvityksen mukaan dinitro- ja aminodinitroyhdisteitä.
Sodassa metallia siroutuu ympäristöön monenlaisista lähteistä.
Metallien ja yhdisteiden kulkeutumiseen vaikuttaa suurelta osin niiden reagointi maaperän ominaisuuksien kanssa. Merkittäviä tekijöitä ovat ainakin kiinnittyminen maapartikkeleihin, hajoamisnopeus sekä vesiliukoisuus.
Metallit huuhtoutuvat sadeveteen liuenneina alaspäin maaperässä ja voivat pohjaveteen päädyttyään kulkeutua veden virtauksen mukana. Kulkeutumista voi tapahtua myös pintavaluntana tai kaasumaisessa muodossa, jollaiseksi esimerkiksi arseeni ja antimoni voivat muuntua. Nämä kaksi onkin havaittu lyijyä liikkuvammiksi ja myös myrkyllisemmiksi.
Epäsuorat vaikutukset suurempia
Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija Jussi Reinikaisen mukaan taistelujen epäsuorat vaikutukset voivat olla ympäristölle välittömiä vaikutuksia haitallisempia.
Reinikainen toteaa metallien ja haitallisten yhdisteiden leviävän taistelujen yhteydessä yleensä laajalle alueelle, mikä laimentaa vaikutusta isossa kuvassa. Sotatoimien aiheuttama kuormitus on usein myös lyhytkestoinen. Hetkellinen räjähdys ja siitä leviävät aineet eivät yleensä jätä ympäristöön samanlaista jälkeä kuin esimerkiksi vuosikymmeniä jatkuva teollinen toiminta. Ruuan tuotantoa ajatellen Reinikainen näkee suojaavana tekijänä myös sen, että ainakaan raskasmetallit eivät päädy kovinkaan tehokkaasti viljakasvien jyviin asti.
Isona, epäsuorana ympäristöriskinä Reinikainen näkee jätehuollon pysähtymisen ja ympäristöä suojaavan infran hajoamisen.
– Sota mitätöi paljon ympäristön suojaamiseksi tehtyä työtä ja vaatii valtavaa jälleenrakennusprojektia rauhan palattua.
* Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen selvitys ”Ympäristönsuojelu ja -johtaminen puolustushallinnossa”. Julkaisussa esitellään havaintoja, joita on tehty ampumaradoilla ja harjoitusalueilla syntyneistä päästöistä. Merkittäviä päästöjä voi syntyä myös esimerkiksi teollisuuslaitoksiin ja varastoihin kohdistuvista osumista, jotka voivat vapauttaa ympäristöön erittäin haitallisia aineita. Yksi iso huolenaihe Ukrainan sodassa ovatkin ydinvoimaloiden liepeillä käytävät taistelut.