Loimulaisten joukko kasvaa vauhdilla
Loimun jäsenmäärä on ensimmäisten viiden vuoden aikana kasvanut lähes tuhannella, eli noin 6,5 prosenttia.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Metsä ja me
Meillä jokaisella on oma erityinen suhteemme metsään. Siihen, millaiseksi kunkin metsäsuhde muodostuu, vaikuttavat monet seikat: muun muassa asuinympäristö, koulutus, ammatti, ikä, sukupuoli ja oma elämänhistoria.
Miten pelastaisit maailman miljardöörin rahoilla?
Kolme loimulaisten alojen asiantuntijaa vastaa, miten he käyttäisivät Elon Muskin rahat ympäristön hyväksi.
Miten Suomi kehittyy kestävästi?
Luonnon monimuotoisuuden taloudellisen arvon mittaamista tulisi työryhmän mielestä kehittää, jotta monimuotoisuus voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon julkisen talouden suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.
Hiukkasia ja huipputeknologiaa
Myoneja keksittiin hyödyntää ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset myoni-ilmaisimet. Mutta myonigrafian, eli myoneja hyödyntävän kuvantamismenetelmän, todellinen läpimurto on tapahtumassa vasta nyt.
Mistä Loimu sai alkunsa?
Edunvalvonnan vahvistaminen, jäsenpalveluiden kehittäminen ja vanhat liittorajat ylittävä yhteisöllisyys olivat kaikkien yhteisiä tavoitteita, kun nyt 5 vuotta täyttäneen Loimun perustamista suunniteltiin.
Synteettinen biologia suostuttelee mikrobeja tuottamaan haluttuja aineita
Synteettinen biologia tarjoaa omat välineensä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuihin. Alan kehitystä on vauhditettu Suomessa noin kymmenen vuotta sitten käynnistyneellä Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmalla.
Metsälle lisää roolia ilmastomuutoksen torjunnassa
Metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa haluttaisiin lisätä niiden hoitoa kehittämällä. Aihe nähdään osana vihreää siirtymää ja sen myötä metsänhoidon kehittämiseen tähtäävä tutkimushanke on saanut Suomen Akatemialta lähes kahden miljoonan euron rahoituksen.