Miten Suomi kehittyy kestävästi?
Toimikunnan uusi strategia opastaa Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseen.
Suomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi maaliskuussa uuden strategian. Se antaa evästystä siihen, miten Suomi saavuttaa globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 2030:n tavoitteet.
Valtioneuvoston kanslian alainen Kestävän kehityksen toimikunta kokoaa yhteen yhteiskunnan merkittävät toimijat. Mukana on edustajia muun muassa ministeriöistä, kunnista, järjestöistä ja yksityiseltä sektorilta. Toimikunta edistää yhteistyötä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Vaikka Suomi on maailmanlaajuisesti kestävyystyön eturintamassa, on meilläkin monia asioita joissa emme ole saavuttamassa Agenda2030:n tavoitteita. Toimikunnan uusi strategia auttaa varsinkin näiden Suomelle hankalien asioiden viemisessä eteenpäin, sanoo Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Marja Innanen.
Toimikunnan strategian pohjana on sen viime vuonna valmistelema Agenda2030-tiekartta, ja strategia rakentuu tiekartassa määriteltyjen kuuden muutosalueen ympärille:
- Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
- Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
- Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
- Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä
- Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö
- Kestävä energiajärjestelmä
Lisäksi strategia käsittelee Suomen tukeaAgenda2030:n toteutumiselle globaalisti.
Kunkin muutosalueen alla on runsas joukko toimenpiteitä. Tekemistä on paljon, mutta strategian on määrä auttaa tekijöitä oikeaan suuntaan.
Toimikunta ei tee päätöksiä siitä, miten toimitaan, vaan se pyrkii tuomaan kestävän kehityksen strategiset tavoitteet kansalliseen politiikkaan, hallintoon ja yhteiskunnallisiin käytäntöihin.
– Toivomme, että strategiassa käsiteltäviä asioita otetaan mukaan mahdollisimman moneen toimintaan, esimerkiksi seuraavaan hallitusohjelmaan, Innanen sanoo
Tuleeko näistä totta?
Hienoja tavoitteita! Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sami Pirkkala, tuleeko näistä myös totta?
– Toimikunta lähtee siitä, että nämä asiat pitää laittaa kuntoon, jotta ihmisten hyvinvointi toteutuisi maapallon kantokyvyn rajoissa myös tulevaisuudessa. Koska muutosalueet sisältävät kuitenkin lähes 200 toimenpidettä, on realistista ajatella, että ihan jokainen ei niistä toteudu siinä muodossa kuin ne on strategiaan kirjoitettu. Mutta muodossa tai toisessa varmasti suurin osa toteutuu, Pirkkala sanoo.
Strategiasta hän nostaa esimerkiksi julkiset hankinnat. Ne vahvistavat kiertotaloutta merkittävästi. Niissä pitäisi painottaa ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä innovaatioita.
Vastuullisille hankinnoille pitää määritellä yhteiset kriteerit, niillä voidaan tukea hiilineutraalisuuden toteutumista ja monimuotoisuuden vahvistamista.
– Eli strategia linjaa asioita, joita julkisten hankintojen kehittämiseksi pitäisi tehdä, Pirkkala sanoo.
Monimuotoisuus paremmin huomioon julkisen talouden suunnittelussa
Ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja luonnon monimuotoisuuden tukemisesta strategiassa puhutaan muutenkin, perusteluna se, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaarantaa niin luonnon kuin ihmisenkin hyvinvoinnin.
Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö kytkeytyy erityisesti Agenda2030-toimintaohjelman Suomelle haasteellisiin tavoitteisiin. Ne koskevat makean veden ja vesistöjen ekosysteemejä ja niiden kestävää käyttöä, metsien kestävää hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, biodiversiteetin suojelua ja integroimista suunnitteluun sekä kestävien ruokajärjestelmien varmistamista.
Tavoitteisiin toivotaan päästävän integroimalla ne lainsäädäntöön ja maankäytön suunnitteluun. Myös luonnon monimuotoisuuden taloudellisen arvon mittaamista tulisi työryhmän mielestä kehittää, jotta monimuotoisuus voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon julkisen talouden suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa.
Osa strategiaan kirjatuista toimenpiteistä on jo lähtenyt liikkeelle.
Työ etenee jo
Esimerkiksi uusiutuvan energian määrä kasvaa jatkuvasti, ja siirtymä fossiilittomaan energiantuotantoon on käynnissä. Tiekartassa on monia tähän liittyviä asioita, joissa työ etenee jo hyvin.
Tavoitteisiin voidaan Pirkkalasta päästä ainakin Suomessa.
– Globaalisti Agenda2030:n tavoitteet ovat aika haastavat, ja koronapandemia on tehnyt niiden saavuttamisesta entistäkin haastavampaa esimerkiksi koulutuksen tai terveyden osalta, Pirkkala sanoo. Hän korostaa kuitenkin, että on tärkeää, että tavoitteita on.
– Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on haastava aihealue. Maa-alueesta yhä suurempi osa on ihmisen käytössä, ja monet elinkeinot perustuvat luonnonvarojen hyödyntämiseen. On tärkeää miettiä, miten tasapainotetaan luonnonvarojen käyttöön perustuvia elinkeinoja ja niistä syntyvää yhteiskunnallista hyvää. Toisaalta tiedetään, että luonnonvarojen käyttöä pitää vähentää. Suomessa esimerkiksi metsäteollisuuden osalta tämä on erittäin tärkeä kysymys, jota voi ja pitääkin katsoa monesta eri suunnasta.
Ruokaa ja lisää hyvinvointia
Otetaan esimerkki strategiasta. Sen kuudesta muutosalueesta neljäs on hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä, ja otsikon alla on monenlaisia asioita.
Innanen nostaa kaksi kohtaa yli muiden.
– Tärkeintä on hiilidioksidipäästöjen nopea pudottaminen. Tuloksia saataisiin aikaiseksi kaikkein nopeimmin, kun siirryttäisiin entistä kasvispohjaisempaan ruokavalioon ja luovuttaisiin turvemaista.
Muutosalueiden lisäksi strategiassa on mukana viisi läpileikkaavaa periaatetta, joita tulisi noudattaa kaikessa toimeenpanotyössä.
Ne ovat:
- oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon varmistaminen
- koko yhteiskunnan osallistaminen ja osallisuus
- heikoimmassa asemassa olevien korostettu huomioiminen (Leave no-one behind)
- pitkäjänteisyyden ja politiikkajohdonmukaisuuden varmistaminen
- globaalin vastuun kantaminen
Näillä periaatteilla halutaan varmistaa, että työtä kestävän kehityksen edistämiseksi tehdään osallistavasti ja kaikki huomioiden. Heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen on myös globaalin Agenda2030-ohjelman kantava periaate.
Esimerkiksi ruokajärjestelmä-kohdassa tämä tarkoittaa muun muassa riittävän elannon varmistamista alan työntekijöille ja samoin sen varmistamista, että paikallinen ruoantuotanto on kannattavaa.
Tähän tulee nosto. Tähän tulee nosto.Tähän tulee nosto.Tähän tulee nosto.Tähän tulee nosto.Tähän tulee nosto.
Leave no-one behind -periaatetta edistetään muun muassa sillä, että terveellisten ja kasvispohjaisten vaihtoehtojen valinta on taloudellisesti järkevää ja kestävät ruokavalinnat ovat hinnankin puolesta kaikkien ulottuvilla.
Työryhmä haluaa myös varmistaa esimerkiksi lisättävän koulutuksen ja neuvonnan avulla, että maanomistajat osaavat käyttää menetelmiä, jotka edistävät luonnon monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta viljelyssä ja metsänkasvatuksessa.
Kestävän kehityksen toimikunnan aiempaan tiekarttaan liittyy sivusto Sitoumus2050. Siinä eri tahot ovat voineet sitoutua Kestävää kehitystä edistäviin toimiin. Sitoumus2050-sivuilla on runsaasti ideoita ja tietoa käytännön teoista.