Pääkirjoitus: Riitänkö minä?
Kulunut vuosi on ollut aika hurja. Vaan tässäpä sitä taas ollaan, Loimun Opiskelijaliitteen äärellä. Tekemisen tavat ovat monessa asiassa menneet uusiksi ja pohdinnat ovat palanneet usein perusasioiden äärelle. Mikä minulle on tärkeää? Mistä olen valmis luopumaan saavuttaakseni tavoitteeni?
Etätyöhön ja -opiskeluun siirtyminen ja poikkeusolot ovat mahdollistaneet paljon uusia juttuja. Samalla ne ovat sulkenut joitakin ovia. Oletko jäänyt plussalle vai miinukselle? Meillä kotona työt ovat yhdistyneet vauva- ja taaperoarkeen. Plussalla ollaan.
Usein olen löytänyt itseni tilanteesta, jossa pohdin, ehtisinkö vielä auttaa kumppaniani ja vaihtaa vauvan vaipan ennen palaverin alkua. Ehtisinkö kirjoittaa vielä yhden sähköpostin ennen vaipanvaihtoa? Voinko vaihtaa vaipan samalla, kun olen palaverissa? Näennäisesti aikaa ja mahdollisuuksia on tullut arkeen paljon lisää. Samalla omien rajojen asettaminen on hankaloitunut, ainakin minulle. Paljon mahdollisuuksia, mutta silti kaikkea ei ehdi tekemään. Tiedän laittavani muiden edun herkästi omani edelle. Tämä aiheuttaa ristiriitoja, jos tarjolla olevat tavoitteet ovat kovin erilaisia. Oletko sinä pysähtynyt pohtimaan, miksi toimit eri tilanteissa niin kuin toimit?
Tässäkin kohtaa vuotta uskallan sanoa sen taas ääneen: minä riitän. Sen sanomista helpottaa, kun nostaa ja laskee rimaa tilanteen mukaan. Muista sinäkin tarkastella riman korkeutta. Onhan se sopiva eri tilanteissa?
Toivotan sinulle lukemisen ja oivaltamisen iloa Opiskelijaliitteen parissa. Ota ilo irti omien urapohdintojen syövereihin johdattavista jutuista!