Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liiton jäsenlehti
Myoneja keksittiin hyödyntää ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla, jolloin kehitettiin ensimmäiset myoni-ilmaisimet. Mutta myonigrafian, eli myoneja hyödyntävän kuvantamismenetelmän, todellinen läpimurto on tapahtumassa vasta nyt.
Edunvalvonnan vahvistaminen, jäsenpalveluiden kehittäminen ja vanhat liittorajat ylittävä yhteisöllisyys olivat kaikkien yhteisiä tavoitteita, kun nyt 5 vuotta täyttäneen Loimun perustamista suunniteltiin.
Synteettinen biologia tarjoaa omat välineensä kiertotalouden ja kestävän kehityksen ratkaisuihin. Alan kehitystä on vauhditettu Suomessa noin kymmenen vuotta sitten käynnistyneellä Suomen Akatemian FinSynBio-ohjelmalla.
Kotimainen hanke, jossa kehitetään adenoviruskuljetinta hyödyntävä nenäsuihkeena annosteltava koronarokote, nosti suuren yleisön tietoon, että Suomessa kehitetään rokotteita. Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet muistuttaa, että Suomessa on muutenkin tehty ja tehdään hyvää rokotetutkimusta.
Tamperelaistutkijat lähtivät 1980-luvun puolivälissä selvittämään, enterovirusten ja 1-tyypin diabeteksen välistä yhteyttä.
Metsien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa haluttaisiin lisätä niiden hoitoa kehittämällä. Aihe nähdään osana vihreää siirtymää ja sen myötä metsänhoidon kehittämiseen tähtäävä tutkimushanke on saanut Suomen Akatemialta lähes kahden miljoonan euron rahoituksen.
Tutkijatohtori Jutta Laiho on työskennellyt diabeteksen ja enterovirusten parissa jo kymmenen vuotta.
Seuraavien pandemioiden varalta on käynnistetty kaksi selvityshanketta, joissa tarkastellaan mahdollisuuksia pohjoismaiseen yhteistyöhön rokotetuotannossa ja kansalliseen pandemiarokotteiden tuotantovalmiuteen.