Millainen alku, sellainen polku

Työelämässä tarpeelliset taidot karttuvat ensimmäisistä työpaikoista alkaen. Uran alku avaa polkua joskus suoraviivaisesti, toisinaan mutkan kautta. Hanttihommatkin voivat osoittautua siunaukseksi.

Kaikki kokemus on kotiinpäin. Onnekkaat pääsevät nopeasti omalta tuntuvan alan tehtäviin, ja alku on selkeä polku tulevaan. Toiset saattavat aloittaa jostakin tulevan uran liepeiltä, kolmannet ehkä kunnon takamatkalta. Mutta kaikesta oppii, eikä mikään mene hukkaan. Kysyimme kolmelta alallaan pitkälle ehtineeltä asiantuntijalta heidän urapolustaan.

Laivoilla ja metsässä

Petien petaus laivojen hyteissä tai taimikkojen tarkastus metsissä voivat olla loistavia lähtö-kohtia kansainvälisiin tehtäviin tai valtion liikelaitoksen johtoon. 

Tämä selvisi, kun kysyimme, mikä oli ensimmäinen oman alasi työpaikka ja miten se vaikutti uraasi.

Ensimmäinen oman alasi työ-paikkaja miten se vaikutti uraasi?

Helavuori: Ensimmäinen uraan vaikuttanut kesätyöni oli Silja Linella. Tein laivoilla hanttihommia siivoamisesta tiskaamiseen ja baareissa työskentelyyn. Palkka oli hyvä opiskelijalle ja työ osoittautui myöhemmin hyödylliseksi. 

Opiskelin ympäristöbiologiaa Åbo Akademissa. Halusin merenkulun ympäristösääntelyn alalle ja sain valmistumisen jälkeen heti työpaikan Merenkulkulaitokselta. Oli hyödyksi tuntea käytännön elämää laivalla ja meren-kulun yleisiä säädöksiä. 

Aho: Tein tutkimusapulaisen työtä maisteriopintojen toisesta vuodesta lähtien Tampereen teknillisellä yliopistolla. Filosofian maisteriksi valmistuttuani jatkoin samassa tutkimusryhmässä väitöskirjatyöntekijänä. Yliopiston palveluksessa olin lähes kymmenen vuotta väitökseeni asti. 

Urani alkuvaihe oli tutkimuspainotteinen. Opin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ja verkottumista. Minut otettiin varhain mukaan myös rahoituksen hakemiseen, joten tutkimuksen rahoituskanavat tulivat tutuiksi.

Kumpula: Ensimmäinen metsäalan työpaikkani oli Keski-Pohjanmaan piirimetsälautakunta, jossa tein taimikon tarkastuksia. Hakeuduin työpaikkaan ylioppilaskirjoitusten jälkeen, koska metsänhoitajaopinnot edellyttivät hyväksytyn pääsykokeen lisäksi vähintään kuuden viikon ennakkoharjoittelua. 

Ensimmäinen vakinainen työpaikkani oli Metsähallituksessa. Toimin Helsingin pääkonttorilla atk-suunnittelijana. Hakeuduin metsäalalle voidakseni työskennellä myös muualla kuin toimistossa ja päästäkseni käymään välillä metsässä.

Kuuntele itseäsi ja uskalla tehdä eri tavoin kuin muut.

Etua monialaisuudesta

Oma luonteenpiirre tai jo lapsena hankittu tuntuma tiettyyn alaan voi olla työelämässä eduksi. Suureksi avuksi on monipuolisuus ja avoimuus hakea normista poikkeavalle polulle. Kysyimme, mikä uran alussa hankittu osaaminen on ollut hyödyksi myöhemmin.

Mikä uran alussa hankittu osaaminen on ollut hyödyksi myöhemmin?

Helavuori: Suurimmaksi hyödyksi on ollut päästä kansainvälisiin neuvotteluihin osana Suomen delegaatiota. Olen saanut nähdä, miten kansalliset ja kansainväliset merenkulun säännöt syntyvät ja kehittyvät. Olen tarkka, ja siitä on ollut hyötyä, sillä asiat tulee muotoilla neuvotteluissa ja teksteissä ytimekkäästi ja korrektisti.

Aho: Suuntauduin varhaisessa vaiheessa tekemään tutkimusta TTY:n signaalinkäsittelyn laitokselle. Väittelin laskennallisesta systeemibiologiasta, jossa yhdistyvät ohjelmistotekniikka ja biolääketiede. Monialaisuuden ansiosta olen pystynyt hakemaan työtä laaja-alaisesti erilaisista organisaatioista. Väitöksen jälkeen tein myyntityötä ohjelmistoyrityksessä ja opin, miten bio- tai lääkealan yritykselle myydään ohjelmistoratkaisuja.

Kumpula: Omakohtainen kokemus metsänhoidosta ja metsänomistuksesta on ollut eduksi. Ensimmäisen kerran olin istuttamassa metsää noin 11-vuotiaana. Opiskeluaikana olin vuoden ulkomailla Kanadassa, Hondurasissa ja Australiassa. Kielitaidolla on ollut ratkaiseva merkitys työuralla. Lisäksi sain ensimmäisessä työpaikassani perehtyä IT:n maailmaan, joka silloin oli uutta ja kehitys nopeaa.

Omakin ala opettaa 

Alaa voi vaihtaa, mutta omakin ala opettaa, sillä jo lisäkoulutus tuo uutta näkökulmaa tuttuihin tehtäviin. Tiedustelimme, oletko kouluttautunut lisää tai vaihtanut alaa. 

Oletko kouluttautunut lisää tai vaihtanut alaa?

Helavuori: En ole vaihtanut alaa, ja lisäkoulutuksena on toiminut itse työ. Olin Merenkulkulaitoksella Suomen edustajana kun sain töitä Lontoosta IMOn (International Maritime Organization) sihteeristöstä. Järjestimme muun muassa kokouksia, ja kirjoitin raportteja eri maiden yhteisistä päätöksistä. Palattuani kuuden vuoden jälkeen Suomeen aloitin työt liikenne- ja viestintäministeriössä. Nyt HELCOMin sihteeristössä olen tekemisissä merenkulun ympäristösäädösten, öljyntorjunnan ja kalastusasioiden kanssa. Työ opettaa monipuolisesti.

Aho: Väitöksen jälkeen työllistyin kuudessa vuodessa eri yrityksissä ohjelmistomyyjäksi, myyntijohtajaksi, tieteelliseksi projektipäälliköksi ja nyt toimin sairaalan tutkimuspalveluiden tutkimuspäällikkönä. Sanoisin, että olen toiminut eri aloilla kokematta, että edes vaihdan alaa. Työpaikkojen ja tehtävien vaihtaminen kahden vuoden välein on taannut paljon uutta osaamista joka vuosi. Lisäksi olen suorittanut Luontaiset taipumukset – valmentajakoulutuksia.

Kumpula: Olen kokenut alusta saakka olevani omalla alallani. Aikanaan sain opiskeluoikeuden kuudesta muusta paikasta eli kaikista, joihin hain. Päivääkään en ole katunut, että valitsin metsäopinnot. Olen osallistunut ajankohtaiskoulutuksiin ja alan seminaareihin sekä suorittanut eMBA-tutkinnon. Halusin päivittää muun muassa johtamiseen ja talouteen liittyvää osaamistani. Se kyllä kannatti. Jälkikäteen katsottuna täydennyskoulutus tuli juuri sopivaan saumaan.

Syttyä voi jo varhain

Jo ensimmäiset työkokemukset voivat herättää kipinän omalle alalle, ja rohkeat ratkaisut uran varrella ovat usein suuri rikkaus. Halusimme tietää, mikä työkokemus on ollut poikkeuksellisen merkittävä.

Mikä työkokemus on ollut poikkeuksellisen merkittävä?

Helavuori: IMOssa työskentely Lontoossa on ollut merkittävin kokemus, mutta jo ensimmäinen paikka Merenkulkulaitoksella avasi uraa. Siellä minulle selvisi, että merenkulun sääntelyyn voi oikeasti vaikuttaa ja että alalla voi olla mukana monissa eri rooleissa. 

Aho: Olen tehnyt useita rohkeita ratkaisuja, joita ilman tuskin olisin nyt tässä tehtävässä. Ensimmäinen oli hakeutuminen biokemistinä tutkimustehtäviin ohjelmistoalan tutkimusryhmään, joka sovelsi ohjelmistoalan osaamista biolääketieteeseen. Tämä kymmenvuotinen kokemus teki minusta sillanrakentajan useiden tieteenalojen välille. Minun on helppo toimia monitieteellisissä ympäristöissä eri alojen edustajien kanssa. Väitöksen jälkeen myyntitehtävät ovat avanneet polun yrityksiin ja jopa organisaatioiden johtotehtäviin.

Kumpula: Ensimmäinen merkittävä kokemus oli olla lukiolaisena mukana metsänleimauksessa kotimetsässä. Silloin ajattelin ensimmäistä kertaa, että metsäala voisi olla kiinnostava vaihtoehto.

Rohkeasti omaa kohti

Mikä sopii juuri minulle, on hyvä kysymys. Joskus oma ala löytyy niin sanotusti opinnoista huolimatta. Pyysimme vinkkejä uran alkumetreillä oleville.

Vinkkisi uran alkumetreillä olevalle asiantuntijalle?

Helavuori: Ei tarvitse välttämättä lukittautua siihen, mitä on opiskellut. Jos muunlainen urapolku kiinnostaa, opiskelujen antamasta taustasta voi liikkua eri suuntiin. Voit keksiä muita uramahdollisuuksia kuin ne, jotka ovat tyypillisiä opintojen perusteella.

Aho: Kuuntele itseäsi ja uskalla tehdä eri tavoin kuin muut. Mene omia kiinnostuksen kohteitasi ja unelmiasi kohti. Erilaisuus ja muista erottuminen ovat valttikortteja työmarkkinoilla. Erilaisille persoonille ja vahvuuksille on asiantuntijatyössäkin paikkansa. Itse olen aina tiennyt, etten ole luonteeltani syväasiantuntija vaan ennemminkin manageriluonne ja ihmisjohtaja. 

Kumpula: Hanki vahva substanssiosaaminen jollakin erikoistumisalalla, josta olet kiinnostunut. Lisäksi hyvästä kielitaidosta on nykypäivänä etua melkein tehtävässä kuin tehtävässä.

Helavuori, Aho ja Kumpula ovat hyviä esimerkkejä siitä, että omat kiinnostuksen kohteet vievät pitkälle, kunhan ihminen uskoo itseensä ja siihen, että elämä kantaa. Uraan voi vaikuttaa vaikkapa vain toive siitä, että pääsisi aina välillä käymään metsässä.

Lataa artikkeli

  • Tämä artikkeli (pdf)