Rokotteella diabetesta torjumaan
Suomi pitää ykköspaikkaa maailmassa ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuudessa. Sen vuoksi ei ole mikään ihme, että juuri täällä lähdettiin kehittämään rokotetta taudin ehkäisemiseksi.
Hanketta vetävä virologian professori Heikki Hyöty Tampereelta kertoo, että rokote kohdistuu enteroviruksiin, joita brittitutkijat löysivät jo 1960-luvulla ykköstyypin diabetekseen juuri sairastuneilta potilailta. Myöhemmin selvisi, että ne hakeutuvat haimaan. Tamperelaistutkijat lähtivät 1980-luvun puolivälissä selvittämään, käynnistäisivätkö ne siellä autoimmuunitulehduksen, joka tuhoaa insuliinia erittävät beetasolut ja siten aiheuttaa diabeteksen.
Vuosituhannen vaihduttua asiasta oli saatu niin vahvaa näyttöä, että vuonna 2006 käynnistyi rokotehanke, jossa yliopiston yhteistyökumppaneina olivat sitä varten perustettu Vactech Oy ja yksi maailman suummista rokotevalmistajista, Sanofi-Pasteur.
– Koti- ja ulkomaisia potilasaineistoja seulomalla diabeteksen mahdolliseksi aiheuttajaksi varmistui enterovirusten Coxsackie B4-ryhmä. Työ eteni hitaasti ja askel kerrallaan, sillä teimme näin pitkälle vietyä analyysiä ensimmäisenä maailmassa, Hyöty muistelee.
– Lähdimme kehittämään prototyyppirokotteita, jotka tuottivat hiirillä toivotun immuunivasteen. Myöhemmin saatoimme osoittaa muillakin eläinmalleilla, että rokote suojasi niitä virukselta ja sen aiheuttamalta diabetekselta.
Kliinisiin kokeisiin
Vuoden 2014 jälkeen Vactech jatkoi kehittämistä yksinään, kunnes vuonna 2017 yhteistyösopimus amerikkalaisen Proventio Bio -yrityksen kanssa mahdollisti siirtymisen ihmisillä tehtäviin kliinisiin kokeisiin. Syksyllä 2021 päätökseen saadussa terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä ensimmäisessä Faasi I -tutkimuksessä rokote osoittautui hyvin toimivaksi eikä sillä ollut vakavia sivuvaikutuksia.
– Poliorokotteen kohdalla tiedetään, että rokotteen aikaansaamien neutraloivien vasta-aineiden korkea määrä merkitsee hyvää rokotesuojaa. Poliovirus on sekin enterovirus, ja meidän rokotteemme käyttää samaa teknologiaa kuin poliorokotteet. Faasi I -kokeeseen osallistuneet saivat hyvät vasta-ainevasteet, mikä ennustaa rokotteen hyvää tehoa Coxsackie B -virusten torjunnassa, Hyöty selittää.
– Kuitenkin vasta tuhansilla lapsilla tehtävä Faasi III -tutkimus näyttää varmasti, suojaako rokotus näitä viruksia vastaan myös diabetekselta.
Tämän ryhmän virukset aiheuttavat tavanomaisen flunssan ohella myös sydän-, aivokalvon- ja korvatulehduksia, sekä osan enterorokoista. Uskomme, että osa näistä terveydenhuoltoa kuormittavista taudeista poistuisi rokotteella samalla kertaa, Hyöty muistuttaa.
Noin 20 prosentilla ihmisistä on tietty HLA-alueen geeni, joka altistaa ja lisää riskiä ykköstyypin diabeteksen puhkeamiseen.
– Uskomme, että rokotteella on mahdollista estää ennakolta jopa puolet ykköstyypin diabeteksesta. Jos varmistuu, että rokottaminen ehkäisee diabetesta, Suomen kaltaisessa korkean ilmaantuvuuden maassa kannattaisi todennäköisesti rokottaa koko ikäluokka. Matalan sairastavuuden maissa voitaisiin sen sijaan rokottaa vain korkean geeniriskin lapset.
Tiedehankkeesta lääkekehitykseksi
Rokotetta varten on tehty vuosikymmeniä taustatyötä ja tutkimusta, joka edelleen jatkuu. Erityisen vaativaksi osoittautui hyppy puhtaasti tieteellisestä tutkimushankkeesta uuden rokotteen kehittämishankkeeksi.
– Akateemisella tutkimuksella on oma logiikkansa, joka tuottaa julkaisuja ja väitöskirjoja. Mutta sitten kun pitäisi siirtyä tekemään ihmisille annettavaa rokotetta, avuksi tarvitaan yrityksiä, jotka osaavat niitä tehdä, Hyöty sanoo.
– Se ei yliopistossa enää onnistu. Siihen tarvitaan merkittäviä taloudellisia resursseja ja on ylitettävä monenlaisia kynnyksiä. Olen todella tyytyväinen, että pystyimme tekemään sen hypyn.
Tällä hetkellä hanke etenee yhteistyössä Provention Bion kanssa, joka vetää kliinistä kehitystyötä. Suomalaistutkijoilla on silti edelleenkin keskeinen rooli hankkeessa.
– Nämä hankkeet siirtyvät onnistuessaan väistämättä jonkun lääketehtaan tuotteeksi. Yliopistolla ei ole rahaa eikä teknisiä valmiuksia ihmisille annettavien rokotteiden tekemiseen, sillä siihen tarvitaan lääketehtaan tuotantolinjoja ja sertifioituja laboratorioita, sekä viranomaisprosesseissa tarvittavaa osaamista.
Klikkaa kuvat isommaksi:
Lähde: Tyypin 1 ja 2 diabeteksen ja niiden lisäsairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2000-2017