Rokotteet ja huoltovarmuus
Koronaviruspandemiaan saatiin eurooppalaisella yhteistyöllä tehokkaat rokotteet ennätysajassa. Varmuuden vuoksi seuraavaa pandemiaa ajatellen meillä halutaan myös selvittää pandemiarokotteiden kotimaista ja yhteispohjoismaista tuotantovalmiutta.
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) Perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki on ollut hyvin tyytyväinen covid-pandemiassa tarvittavien rokotteiden nopeaan markkinoille tuloon ja alkuhaasteiden jälkeiseen hyvään saatavuuteen. Seuraavien pandemioiden varalta on kuitenkin käynnistetty kaksi selvityshanketta, joissa tarkastellaan mahdollisuuksia pohjoismaiseen tuotantoyhteistyöhön ja kansalliseen pandemiarokotteiden tuotantovalmiuteen.
Muu rokotetuotanto, -kehitys ja rokotteiden varmuusvarastointi ovat Suomessa THL:n vastuulla.
– Käymme läpi, mitä pitäisi tehdä, että meillä saataisiin tarvittaessa mahdollisimman nopeasti pandemiarokotetuotanto pystyyn, edellyttäen että käytettävissä olisi valmis tuote, jota täällä voitaisiin sopimusperusteisesti tai lisensioimalla valmistaa, Pekki sanoo.
– Teimme jo tämän pandemian aikana esiselvityksen myyntiluvan saaneiden covid-rokotteiden mahdollisesta kotimaisesta tuotannosta. Aloituspäätöksestä olisi tarvittu noin vuosi, ennen kuin valmista tuotetta olisi saatu käyttöön.
Huoltovarmuuskeskuksessa nähdään, että seuraavassa pandemiassa yhteiseurooppalaisen kyvykkyyden rinnalla olisi hyvä olla tarvittaessa myös kotimainen ja yhteispohjoismainen vaihtoehto.
– Vakavissa kriiseissä on varautumisen kannalta parempi, mitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä. Lopullista hintalappua sille ei vielä ole, mutta uskon, että sekin selviää syksyyn mennessä, Pekki ennustaa.
– Mutta on ihan selvää, että kyvykkyyden rakentaminen vain ja ainoastaan Suomen sisällä on äärimmäisen haastavaa tai jopa mahdotonta, sillä olemme esimerkiksi raaka-aineiden osalta sidoksissa kansainvälisiin arvoketjuihin. Uskon, että vähintään niiden osalta olemme jatkossakin keskinäisriippuvaisia muiden maiden kanssa.
Muun lääkehuollon varautumista Suomi tekee ja suunnittelee moniviranomaisyhteistyönä, jossa ovat mukana muun muassa THL, Fimea, STM ja HVK.
– Meillä on hyvin poikkeava lakisääteinen järjestelmä, jolla lääkkeiden maahantuojat ja valmistajat velvoitetaan pitämään tuotteitaan varastossa tietty ylimäärä, joka lääkkeestä riippuen vastaa 3–10 kuukauden käyttötarvetta. Lisäksi valtio varmuusvarastoi esimerkiksi sellaisia kriisiaikana tarvittavia lääkkeitä, joiden normaaliaikojen kulutus on hyvin vähäistä.
Tutkimusta kootaan uuteen erityistehtäväyhtiöön
Professori Mika Rämetin johtama Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskus osallistuu rokotteiden laajoihin kliinisiin monikeskustutkimuksiin, joita toimeksiantajat teettävät tutkittavien suuren määrän vuoksi ja hajauttaakseen riskejään. Tutkimushankkeiden tuotoilla Rokotetutkimuskeskus on rahoittanut rokotteisiin liittyvää tutkimusta Tampereen yliopistossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto ovat nyt perustaneet yhteisen rokotetutkimusyhtiön, Rokotetutkimuskeskus Finvac Oy:n, johon sulautetaan sekä Rokotetutkimuskeskuksen että THL:n kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvät toiminnot. Se on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka omistavat valtio ja Tampereen korkeakoulusäätiö.
Uuden järjestelyn ensisijaisena tarkoituksena on erottaa rokotuksiin liittyvän päätöksenteon valmistelu ja rokotetutkimus toisistaan.
Suomeen jää paljon muitakin toimijoita, jotka tekevät kliinistä rokotetutkimusta. Helsingissä on Meilahden rokotetutkimuskeskus Mevac, Turussa ja Kuopiossa useampi toimija. Kliinisiä rokotetutkimuksia tekee myös Terveystalo.