Ansiosidonnainen työttömyysturva
Työttömyyskassan jäsenenä olet lomautettuna tai työttömäksi jäädessäsi oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mikäli työttömyysturvan jäsenyysehto ja työssäoloehtoehto täyttyvät.
Mikä on ansiosidonnainen työttömyysturva?
Työttömyysetuutta maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi. Työttömyysetuuksia ovat ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Ansiopäivärahaan eli ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ovat oikeutettuja työttömät työnhakijat, jotka täyttävät sekä jäsenyys- että työssäoloehdon. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrä on nimensä mukaisesti sidottu aiempien ansioidesi suuruuteen, joten se on merkittävästi Kelan maksamia etuuksia suurempi.
Voit arvioida päivärahasi työttömyyden tai lomautuksen ajalle laskurilla.
Ansiosidonnainen työttömyysturva on merkittävästi Kelan maksamia työttömyysetuuksia suurempi.
Milloin voin saada ansiosidonnaista päivärahaa?
- Olet työtön työnhakija
- Olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 12 kuukautta (Jäsenyysehto)
- Olet jäsenyys- ja tarkastelujakson kerryttänyt 12 kuukauden työssäoloehdon. Saamalla palkkaa vähintään 930 euroa kalenterikuukaudessa voi kerryttää ansiosidonnaisen työskentelyvaatimusta yhden kuukauden verran. Saamalla palkkaa vähintään 465 euroa voi kerryttää työskentelyvaatimusta puolikkaalla kuukaudella. Ansiopäivärahaoikeus voi siis syntyä esimerkiksi 10 kokonaisen ja 4 puolikkaan työssäolokuukauden jaksosta.
Työviikot ajalta 1.9.2024 asti muunnetaan kuukausiksi siten, että neljä viikkoa kerryttää yhden kuukauden. Ylijäävistä viikoista kolme viikkoa muodostaa yhden ja yksi tai kaksi viikkoa puolikkaan ansiopäivärahaoikeutta kerryttävän kuukauden.
Ansiopäivärahan maksamisen edellytykset muuttuivat 2.9.2024. Suurin muutos koskee ansiopäivärahan maksamiseksi vaadittua työhistoriaa. 1.9.2024 asti ansiosidonnaista on voinut saada puolen vuoden työskentelyn jälkeen. Syyskuusta alkaen vaaditaan vuoden työskentelyä. Työskentelyn aikana on oltava työttömyyskassan jäsen.
Lue lisää:
- https://www.tyj.fi/jos-jaat-tyottomaksi/ansiopaivarahan-ehdot-muuttuvat
- https://www.tyj.fi/news/nain-tyottomyysturva-muuttuu-syyskuussa
Päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan myöntämisestä tekee työttömyyskassa. Loimun jäsenten työttömyysturvaa hoitaa Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko.
Jos et saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, voit hakea Kelasta joko peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
Ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttää jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttymistä.
Työssäoloehdon täyttyminen
- Työssäoloehdon täyttyminen edellyttää vähintään 52 viikon työskentelyä työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana (tarkastelujakso).
- Työssäoloehdon tarkastelujakson pituus on työttömyyttä edeltävät 28 kuukautta, mutta tarkastelujakso voi olla myös pidempi, jos siihen on työttömyysturvalain tarkoittama hyväksyttävä syy. Pidennystä ei kuitenkaan voida tehdä ajalle, jolloin et ole ollut työttömyyskassan jäsen.
- Hyväksyttäviä syitä pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa työmarkkinoilta poissaolon vuoksi ovat mm. päätoiminen opiskelu, sairausloma, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vankeusrangaistus, vuorotteluvapaa, apurahakaudet, sekä enintään 3-vuotiaan lapsen hoito.
- Käytännössä tarkastelujakson pidentäminen tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilta edellä mainituista syistä pois oltu aika voidaan hypätä yli ja ulottaa tarkastelujakso aikaan ennen poissaoloa. Hyväksyttävä syy ei ole esim. ulkomailla oleskelu tai kodinhoito. Tarkastelujaksoa pidennetään enintään seitsemän vuotta.
- Työssäoloehtoon huomioidaan
1.9.2024 asti: jokainen kalenteriviikko, jolla työaika yhdestä tai useammasta työstä on vähintään 18 tuntia ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, palkka kokoaikatyössä on vähintään 1 331 euroa kuukaudessa vuonna 2023 (1283 eur/ kk vuonna 2022). Poikkeus edellisestä on esimerkiksi opetusala, jossa työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jolloin työaika on ollut vähintään kahdeksan tuntia viikossa. Työssäoloehtoon lasketaan myös esim. palkallinen vuosiloma, jos loma-ajan palkka on maksettu vähintään 18 viikkotunnin mukaan (opetusaloilla 8 viikkotunnin mukaan).
2.9.2024 lähtien: Työssäoloehto euroistetaan. Tämä tarkoittaa, että jatkossa työssäoloehdon kertyminen ei riipu tehtyjen työtuntien määrästä, vaan työssäoloehtoa kertyy työstä maksetun palkan perusteella. Lisäksi työssäoloehdon kertymistä ei tarkastella enää kalenteriviikoittain, vaan työssäoloehtokuukausittain. Jatkossa työssäoloehtoa kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka aikana maksettu palkka on vähintään 930 euroa.Työssäoloehtoa voi kertyä myös puolikkaina työssäoloehtokuukausina, jos työstä saatu palkka on vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa kuukaudessa. - Työssäoloehtoon luetaan mukaan kaikki tehty työ eli työn ei tarvitse olla oman alan työtä.
- Päätoiminen opiskelija, joka on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi voi kerryttää työssäoloehtoaan koko opintojensa ajan, kuitenkin maksimissaan 7 vuotta, sillä opinnot lasketaan ns. hyväksyttäväksi syyksi olla pois työmarkkinoilta ja tämä pidentää työssäoloehdon kertymisen tarkastelujaksoa. Muista tallettaa työsopimukset ja palkkakuitit työssäoloehdon ja päivärahan laskentaa varten, mikäli jäät valmistuttuasi työttömäksi.
Päätöksen ansioturvan myöntämisestä tekee työttömyyskassa. Ansioturvan ehdoissa on poikkeuksia, joten ajantasaiset ja tarkat tiedot kannattaa tarkistaa joko Erko-kassan sivuilta tai Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta.