Ansiosidonnainen työttömyysturva

Työttömyyskassan jäsenenä olet lomautettuna tai työttömäksi jäädessäsi oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mikäli työttömyysturvan jäsenyysehto ja työssäoloehtoehto täyttyvät.

Mikä on ansiosidonnainen työttömyysturva?

Työttömyysetuutta maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi. Työttömyysetuuksia ovat ansiopäiväraha ja yleistuki.

Yleistukea haetaan Kelasta. Lisätietoa yleistuesta löydät Kelan sivuilta.

Ansiopäivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta, joka loimulaisilla on Työttömyyskassa Ote. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ovat oikeutettuja työttömät työnhakijat, jotka ovat olleet riittävän pitkään työttömyyskassan jäseniä ja täyttävät sekä jäsenyys- että työssäoloehdon.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan määrä on nimensä mukaisesti sidottu aiempien ansioidesi suuruuteen, joten se on merkittävästi Kelan maksamaa etuutta suurempi. Aiemmat ansiot tulee työttömäksi jäädessä pystyä todistamaan, joten palkkakuitit kannattaa pitää tallessa.

Voit arvioida päivärahasi työttömyyden tai lomautuksen ajalle Ote-kassan sivuilta löytyvällä laskurilla.

Työttömyyskassasta saatava ansiosidonnainen työttömyysturva on merkittävästi Kelan maksamaa yleistukea suurempi.

Milloin voin saada ansiosidonnaista päivärahaa?

Olet työtön ja ilmoittautunut kotikuntasi työllisyyspalveluihin työttömäksi työnhakijaksi. Lue lisää työttömäksi jäämisestä ja ansiosidonnaisen hakemisesta.
Olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 12 kuukautta, jolloin täytät jäsenyysehdon.

Jäsenyysaikaan voidaan laskea mukaan myös toisen työttömyyskassan jäsenyysaikaa, jos jäsen on liittynyt Otteen jäseneksi kuukauden sisällä edellisen kassajäsenyyden päättymisestä. Lisäksi aiemman kassan jäsenmaksujen tulee olla maksettu jäsenyyden loppuun saakka.
Olet jäsenyytesi aikana kerryttänyt 12 kuukauden työssäoloehdon.

Koko 12 kuukauden työssäoloehto voi rakentua kokonaisista työssäoloehtokuukaisista tai puolikkasta. Työssäoloehtoon luetaan mukaan kaikki tehty työ eli työn ei tarvitse olla oman alan työtä.

Yhden kuukauden työssäoloehtoa saat kerrytettyä saamalla työstä palkkaa vähintään 930 euroa (brutto) kalenterikuukaudessa. Työ voi olla osa-aikaista, mutta siitä saatavan bruttopalkan tulee olla vähintään edellä mainittu 930 euroa kuukaudessa. Palkan tulee olla alalla sovellettavan tessin mukainen tai jos tessiä ei ole, palkan suuruuden tulee kokopäiväisessä työssä olla vähintään 1463 euroa kuukaudessa.
Puolikkaan kuukauden työssäoloehtoa saat kerrytettyä saamalla työstä palkkaa vähintään 465 euroa (brutto) kalenterikuukaudessa. Palkkaa koskevat samat minimivaatimukset kuin edellä.

Ansiopäivärahaoikeus voi siis syntyä esimerkiksi 10 kokonaisen ja 4 puolikkaan työssäolokuukauden jaksosta. Työssäolo tulee pystyä jälikäteen todistamaan, joten palkkakuitit kannattaa laittaa talteen.

Päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan myöntämisestä tekee työttömyyskassa. Loimun jäsenten työttömyysturvaa hoitaa Työttömyyskassa Ote.

Ansioturvan ehdoissa on erilaisia määräyksiä ja poikkeuksia, joten ajantasaiset ja tarkat tiedot kannattaa tarkistaa joko olemalla yhteydessä Ote-kassan jäsenpalveluun tai Ote-kassan sivuilta.

Jos et ole oikeutettu saa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, voit hakea Kelasta yleistukea.

Ansiosidonnaisen päivärahan saaminen edellyttää jäsenyys- ja työssäoloehdon täyttymistä.

Työssäoloehdon täyttymisen erityistilanteita

Työssäoloehdon täyttyminen edellyttää vähintään 12 kuukauden työskentelyä työttömyyttä edeltävien 28 kuukauden aikana (tarkastelujakso).

Tarkastelujakso voi olla myös pidempi, jos siihen on työttömyysturvalain tarkoittama hyväksyttävä syy. Pidennystä ei kuitenkaan voida tehdä ajalle, jolloin et ole ollut työttömyyskassan jäsen.

Käytännössä tarkastelujakson pidentäminen tarkoittaa sitä, että työmarkkinoilta edellä mainituista syistä pois oltu aika voidaan hypätä yli ja ulottaa tarkastelujakso aikaan ennen poissaoloa. Hyväksyttävä syy ei ole esim. ulkomailla oleskelu tai kodinhoito.

Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta.

Työttömyysturvalain mukaiset hyväksyttävät syyt pidentää tarkastelujaksoa

Hyväksyttäviä syitä pidentää 28 kuukauden tarkastelujaksoa työmarkkinoilta poissaolon vuoksi ovat mm.

päätoiminen opiskelu,
sairausloma,
laitoshoito,
kuntoutus,
asevelvollisuus,
siviilipalvelus,
vankeusrangaistus,
vuorotteluvapaa,
apurahakaudet, sekä
enintään 3-vuotiaan lapsen hoito.

Opiskelijat huomio!

Päätoiminen opiskelija, joka on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi voi kerryttää työssäoloehtoaan koko opintojensa ajan, kuitenkin maksimissaan 7 vuotta, sillä opinnot lasketaan ns. hyväksyttäväksi syyksi olla pois työmarkkinoilta, mikä pidentää työssäoloehdon kertymisen tarkastelujaksoa. Työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo ajoissa opintojen alkuvaiheessa, jotta saat työssäoloehdon kerrytettyä ennen valmistumista.

Muista tallettaa kaikki työttömyyskassan jäsenyyden ajalta saamasi työsopimukset ja palkkakuitit todisteiksi työssäoloehdon ja päivärahan laskentaa varten. Säilytä dokumentit huolellisesti itselläsi. Tarvitset niitä, jos sinulle tulee tarve hakea työttömyysetuuksia.

Työssäoloehdon kertyminen ajalta ennen 2.9.2024

Ansiopäivärahan maksamisen edellytykset muuttuivat 2.9.2024. Suurin muutos koski ansiopäivärahan maksamiseksi vaadittua työhistoriaa.

1.9.2024 asti ansiosidonnaista on voinut saada puolen vuoden työskentelyn (26 viikkoa) jälkeen. Syyskuusta 2024 alkaen ansiosidonnaisen saamiseksi on vaadittu 12 kk työskentelyä. Työskentelyn aikana on oltava työttömyyskassan jäsen.

Työviikot ajalta 1.9.2024 asti muunnetaan kuukausiksi siten, että neljä työssäoloehdon viikkoa kerryttää yhden työssäoloehtokuukauden. Ylijäävistä viikoista kolme viikkoa muodostaa yhden työssäolokuukauden ja vastaavasti jos työssäoloehtoviikkoja on yksi tai kaksi viikkoa, ne kerryttävät puolikkaan työssäoloehtokuukauden.

Lue lisää:

Lue lisää muualta:

Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ Työttömyyskassa Ote Kela, työttömyys